Taru Veelo
256 s. kovakantinen
Kustantaja Shadow Books, 2023
Rauha. Valo. Rakkaus. Valon tytär Cinedidar joutuu kotiplaneetan tuhonneen räjähdyksen seurauksena mars planeetalle muistinsa menettäneenä. Pian hän kuitenkin löytää elämänsä suunnan sekä kadonneet ystävänsä ja jakaa valon työtä sekä kirkkaimman rakkauden levittämistä uudella planeetalla. Kirkkaimmalla valolla on kuitenkin aina mustin varjo. Sen Cinedidar joutuu kokemaan karvaalla tavalla.
Ultran kirja-avio (Ultrassa 1-2024):
Menneiden vuosikymmenien aikana en ole juurikaan ehtinyt lukea montaa kirjaa alusta loppuun saakka. Joistakin kirjoista olen ottanut intuitiolla ohjatut kohdat luettavakseni. Tekstien kohdissa onkin sitten ollut sen kirjan oleellisin virike tutkittavakseni ja jäsentääkseni kohteen tiedon tasoa omaan kokemukseeni.
Mutta nyt sattuikin kohdalle mystistä moniulotteisuutta, taikaa ja magiaa sisältävä teos. Nimittäin yleensä otan satunnaisella seulonnalla pätkiä sieltä täältä ja arvioin sen mukaan kannattaako yleensä alkaa kirjaa lukemaan. Jo muutamat kohdat avasivat muinaista sekä faktaa että fiktiota antavaa virikkeellistä tiedon janoa.
Esim. monet kohdat: kuinka tuohon tilanteeseen on eri syistä jouduttu, ja mitkä vastavoimat ovat saaneet todentuman aikaan yksilöiden ja yhteisten energialinjojen laatujen myötä. Koska kerronnassa mennään muinaisen tuhoutuneen planeetta Maldekin viimeisimpiin tapahtumiin ennen sen hajoamista asteroideiksi Marsin ja Jupiterin välimaastossa.
Jo ennen kuin planeetan traaginen fyysinen muotoenergia hajosi, olivat jo Valoon virittyneet maldekilaiset siirtyneet eri tavoin lähimmälle mahdolliselle käyttökelpoiselle planeetalle, eli Marsiin. Ne maldekilaiset, jotka olivat samaistaneet elämänsä energian raskaisiin materiavoimien magnetismiin, jäivät näitten taajuuksien takia planeettakentän vangeiksi. Kun Maldekin tuhoutuminen tapahtui, se oli myös heidän loppunsa fyysisen olemassaolonsa muodossa.
Korkeimpaan Alkulähteeseen virittyneet siirtyivät eri tavoin ajoissa pois, sillä he ”tunsivat” hyvin suuren ja surullisen tapahtumaketjun olevan tulossa. Valon tytär sai Maldekin planeettavoiman rakkausmagnetismin äärimmäisellä tahdonponnistuksellaan ja henkensä voimalla kohdennettua Marsin virtapiirin avulla punaiseen planeettaan. Tämä teleportaatio kirjaimellisesti heitti hänet Marsin voimapuun kenttään kiinni.
Koska uudet ulkoiset olosuhteet Marsissa erosivat entisestä kotiplaneetan energia-, laatu- ja voimapiireistä, hänen muistonsa olivat myös osin pyyhkiytyneet pois. Hänen alkuihmettelynsä ja kokeileva yrityksensä yrittää kartoittaa tilannettaan, kuka hän on, missä hän on…
Paikalliset alkuperäiset Marsin asukkaat, siirtolaisina Maldekilta saapuneet, sekä näiden keskenään parisuhteissaan luoneet yhdistelmäolennot olivat varsin kirjavaa sielukehityksen tasoa edustavaa porukkaa. Erityisesti henkisemmät alkuperäiset maldekilaiset edustivat oleellisesti korkeampaa moraalis-eettistä elämänarvojen tasoa kuin se, mitä oli yhdistelmien ja varsinkin alkuperäisväestön sielukehityksen henkistymisen taso.
Kun avaruuden eri rotujen muunnelmien keskinäisesti tuottamat jälkeläiset voivat saada vahvasti Valoon suuntautuneen ohjelman vahvuuden, niin huonoimmassa tapauksessa, ja kaikkien perintötekijöiden takia, jotkut ohjelmoituvat itsekkyyden raskaisiin kylmän älyn virtoihin. Varsinaiset alkuperäiset Marsin silloiset asukkaat tekivät omaa paikallista kollektiivista nousuaan, vaikkakin selkeää omakohtaista erottelua hyvistä, tai huonoista jatkumojen linjoista.
Esim. Tete oli risteytysolento alkuperältään ja virittynyt materian sulkevaan itsekkääseen ja laskelmoivaan älyyn ja hänestä tuli mustan puolen maagikko. Puolestaan Beela oli myös risteytysolento, mutta hänen tietoinen tahtonsa virittyi Korkeampiin Voimiin ja hänessä vahvistui Valkoisen moniulotteisen Voiman virtapiirit. Tietenkin nämä vastavoimat kohtasivat jossakin vaiheessa, missä mittelyt käytiin ulottuvuuksien tasojen kautta energialaatujen tehokkuudessa. Yksilö, kellä on vahvempi Elämän Lähteen energia käytössään, voittaa lopulta aina. Molemmat olivat syntyneet Mars-planeetalla risteytyksen tuloksena, jossa potentiaaliset mahdollisuudet olivat heille alkuun yhtäläiset.
Ongelmaa tuotti Lius, jonka kehon energiajärjestelmät olivat enemmän maldekilaista perimää sisältävää geeniainesta. Hänen mielensä kuitenkin luisui vähän kerrassaan, huomaamatta enemmän Teten voimakentässä ollessaan pimeälle puolelle. Siihen sidosvoimien kahleisiin kytkeytyi myös edistyneempiä alkuperältään olevia marsilaisia.
Sekä mustamaagikko Tele, että Lius avustajana ollessaan, juonittelivat yhteisenergiallaan alkuperältään edistyneemmän maldekilaisen keskuksen johtajan Douxin mukaan omiin manipulointeihinsa. Keskuksen johtajan rasitteena oli oman sielukumppaninsa menetys Maldekilla. Tästä katkeroituneena syytös kohdentui monimuotoisesti aiemmin tulleisiin edistyneempiin maldekilaisiin. Tästä katkeruuden sumentamasta tietoisuuden tilasta sekä Tete että Lius avustajanaan saivat lamaannuttavan otteen. Huomaamattaan Doux liukui näiden kahden moniulotteiseen maagiseen kahle-energiaan.
Nyt toisten kaupunkikeskusten johtajat joutuvat käyttämään kaiken tietotaito-osaamisensa käyttäessään suojattua sisäistä viestintäverkostoaan kootessaan hätäapuneuvoston pelastamaan mustan magian sidoksen sumentaman keskuksen johtajan. Kun Valon Voimien kokoontujat lähestyivät monelta suunnalta kaaokseen ajautumassa olevaa keskusta, Tete tunsi äkkiä voiman muutoksen energiassaan ja pakeni pettämällä avustajansa Liuksen siinä samalla.
On selvää, kun hyvin vahvat Valon Voimien johtajat olivat tulossa joka suunnasta, niin myös Doux alkoi heräämään mustan magian sulkevasta ja sameasta sidoksestaan. Yhteisen johtajuustason vahvistuksella väliaikaiseen sijaisvirkaan, paikallisen johtajan tehtävään toisten tukemana, asetettiin Marsissa syntynyt Odrun (alkuperältään maldekilaisen ja edistyneen marsilaisen jälkeläinen). Tästä alkoikin suojattuna ja valvottuna Douxin kuntouttaminen Valon Voimien vahvistuvaan virtaan.
Kiteytettynä koko Valon Tyttären tarina virittää oivaltamaan avaavien positiivisten ja sulkevien loisvoimien keskinäisen ilmentymisen pidemmässä suunnitelmassa, sekä yksilökehityksen sieluminuuden henkistymisen viisauden edistävässä nosteessa, suhteessa kylmään itsekkään laskelmoivaan älyyn. Korkeammat Voimat voittavat lopulta aina, vaikka yksilöiden ymmärrys, sekä itsenäinen ajattelu olisivat ajoittain ulkoisten voimien samentamia.
Valon Tytär seikkaili tapahtumasta toiseen, kootessaan tietoisuuden osanen kerrallaan omaa ylevää henkistä voimaansa. Koska hän oli viimeisin, joka onnistui virittymään Maldekin tuhossa kaiken elämänvoimansa magnetisoimalla teleportaatiovirtapiirin Marsin planeettaan. Hänen sitkeän tahdollinen ponnistelunsa, voittaessaan lähes mahdottomia esteitä vapautti energiaa kolmiokaupunkien perustaan ja sen jatkumossa suojatun sisäisen viestintäverkon mukaisesti. Hänestä oli tullut Valovoimainen majakka kumppaninsa rinnalle…
Kalevi Riikonen





Arviot
Tuotearvioita ei vielä ole.