Hilma Af Klintin arvoitus – Taiteilija henkien, tieteen ja luonnon maailmassa

Pirkko Kotirinta

332 s.
Tammi, 2021

Taiteilija, joka eli aikaansa edellä.

Abstraktin taiteen pioneerin kiehtova elämäkerta tempaa mukaansa sadan vuoden takaisiin esoteerisiin virtauksiin, teosofien ja antroposofien maailmaan.

Ruotsalaisen Hilma af Klintin ihmeelliset teokset saivat Guggenheimin museossa New Yorkissa syksyllä 2018 avautuneessa näyttelyssä ennätysyleisön ja vuolaat kehut kriitikoilta. Naisryhmän spiritualististen istuntojen inspiroima Hilma af Klint maalasi abstrakteja teoksia jo vuodesta 1906 lähtien, vuosia ennen alan pioneerina pidettyä Wassily Kandinskya.
Miksi yli sata vuotta sitten tehdyt maalaukset koskettavat juuri nyt ja leviävät sosiaalisessa mediassa? Mikä on niiden sanoma aikamme ihmisille? Ratkoessaan Hilma af Klintin arvoitusta Pirkko Kotirinta on tutustunut laajaan arkistomateriaaliin ja löytänyt uutta tietoa sekä haastatellut lukuisia af Klintin taiteeseen ja elämään perehtyneitä henkilöitä. Maailmanmenestyksen juuret
juontavat yllättäen Suomen Turkuun. Pelkästään teosten säilyminen on ollut monien uskomattomien sattumien summa.

Ultrassa 11/1988 (kansikuva) M. E. Solomonin 3 sivuinen artikkeli ”Hilma af Klintin salainen maailma kumpusi okkultismista”

Ultran  kirja-arvio:

Ihmisen elämäntien ja sisäisen kehityksen havainnointi on aina mielenkiintoista. Tukholmassa 1862 syntynyt Hilma af Klint ehti taideopintojensa jälkeen tehdä perinteistä maalaustaidetta parin vuosikymmenen ajan ennen kuin hän alkoi syvemmin tutustua hengentieteisiin mm. Rudolf Steinerin opetusten pohjalta sekä noihin aikoihin buumiksi nousseen spiritualistisen toiminnan parissa. Henkistyvän taiteilijan maalaukset alkoivat uuden vuosisadan alussa saada ennennäkemättömiä piirteitä. Ne täyttyivät symboleilla, abstrakteilla kuvioilla ja perinteisistä väriteorioista poikkeavilla sävyillä.

Aivan viime vuosina Hilma af Klintin taide on pitkän hiljaiselon jälkeen noussut kansainvälisen huomion kohteeksi. Kuka oli tämä rohkea, rajoja rikkova abstraktin taiteen pioneeri jo ennen Wassily Kandinskya, tämä henkimaailman johdatuksella maalannut taiteilija, jolla oli yhteyksiä myös Suomeen? Kuinka hänen luovuutensa muuttui ja mihin suuntiin? Siitä kulttuuritoimittaja Pirkko Kotirinta on ottanut selvää perin pohjin, apunaan Hilman ja hänen ystäviensä muistiinpanot, toisten tutkijoiden apu sekä Hilman perintöä vaalivien Klintin suvun jäsenten haastattelut.

Mukavan monipuoliseksi Kotirinnan kirjan tekee hänen oman tutkimustyönsä kuvaukset; saamme seurata häntä mm. Klintin säätiön salaisiin arkistoihin, joiden kätköissä on noin 1300 taideteosta ja toista sataa vanhaa muistikirjaa, pääsemme Hilman tunteneiden henkilöiden koteihin ja taiteilijattaren jalanjäljille eri puolille Eurooppaa sekä näyttelyihin mm. Suomenlinnaan, Tukholman Moderna Museetiin ja New Yorkin Guggenheimiin, jossa vuonna 2018 oli esillä peräti 170 Hilma af Klintin teosta. Kirjan luvuissa vuorottelevat päiväykset nyt ja sata vuotta sitten. Alkupuolella seuraamme Hilma af Klintin elämää ja ystävyyksiä, ja loppupuolella hänen 1944 tapahtuneen kuolemansa jälkeisiä vaiheita.

Teos nostaa esiin useita esoteeriseen taiteeseen liittyviä nimiä, kuten suomalainen Ilona Harima tai Guggenheim-museon ensimmäinen johtaja Hilla Rebay, joka itsekin maalasi hyvin samanhenkisiä töitä ja vaikutti merkittävästi koko museon ja sen kokoelmien syntyyn. Kirjassa ei juurikaan paneuduta Klintin teosten taiteellisen puolen arviointiin, mutta esimerkiksi taiteilija Silja Rantasen pohdiskelut Klintin maalauksista ja abstraktin taiteen olemuksesta ovat antoisia. Kirjan värikuvaosiossa on myös hyvät esimerkit Hilman perusteoksista.

Pirkko Kotirinnan teos on leppoisaa luettavaa, kaukana kuivakaksi mielletystä historiatutkimuksesta. Kotirinta ottaa lukijan mukaansa jännittäviin tapaamisiin ja tilanteisiin, kuten Goetheanumin antroposofisen keskuksen vaiheisiin tai uusien kiinnostavien tuttavuuksien luo. Teoksen anti laajenee kirjan kansien ulkopuolellekin, koska lisätietojen guugletus on nyt niin helppoa. Niinpä tutustuinkin jo Hilman läheiseen ystävään Thomasine Anderssoniin ja Klintin taiteesta vaikuttuneiden nykyrunoilijoiden Gurli Lindénin ja Eva-Stina Byggmästaren teoksiin ja ajatuksiin. – Kuinka paljon onkaan eri alojen unohdettuja taiteilijoita, jotka ovat tehneet luomistyötään henkimaailman inspiroimana. Heistä haluamme kuulla lisää.

Heikki Juutilainen