Tesla – Modernin luoja

Richard Munson
391 s.

Kustantaja Aula & Co, 2021

Kustantajalta painos loppu! Ultralla viimeiset.

Ilman tätä unohdettua neroa ei olisi modernia maailmaa

Kerrotaan, että kun Einsteinilta kysyttiin, miltä tuntuu olla maailman älykkäin ihminen, hän vastasi:
”En minä tiedä. Kysykää Teslalta.”

Serbialais-amerikkalainen Nikola Tesla (1856-1943) keksi muun muassa radion ja kaukosäätimen, kehitti robotiikkaa ja laserteknologiaa sekä patentoi vaihtovirran ja sähkömoottorin. Hän suunnitteli jo 1900-luvun alussa teknologiaa kännyköitä, Internetiä ja tähtienvälistä viestintää varten. Hänen uraansa leimasivat kuitenkin vastoinkäymiset. Tesla oli keksijänä jopa ylimaallisen nerokas – hän sai idean koko maailman mullistaneesta vaihtovirrasta lausuessaan Faustia ulkomuistista puistossa – mutta ihmisenä varsin neuroottinen. Hän ei ollut myöskään järin taitava markkinoimaan omia keksintöjään, joista osa oli kaiken lisäksi huomattavasti aikaansa edellä. Niinpä hän jäi muiden aikansa keksijöiden, kuten entisen työnantajansa Thomas Edisonin, varjoon.

Ensimmäinen suomennettu elämäkerta Nikola Teslasta piirtää kiehtovan kuvan omalaatuisesta nerosta, jonka keksinnöt ovat erottamaton osa modernia maailmaamme.

Tietokirjailija Richard Munson on kotoisin Yhdysvalloista. Kirjailijanuransa ohella Munson työskentelee ympäristöystävällisen energiateknologian parissa.

”Nerokkaan Nikola Teslan todella hyvin taustoitettu ja kirjoitettu elämäkerta.”
– Kirkus

”Munson kuvaa elävästi tämän neron vaiherikasta elämää.”
– Nature

”Richard Munsonin Tesla on yksityiskohtainen ja eloisa kuvaus sähköteknisten keksintöjen kilpailuhenkisestä maailmasta 1900-luvun lopulla.”
– spectator.co.uk

Ultran kirja-arvio:

Tätä kirjaa on odotettu. Oikeastaan sitä on odotettu jo vuosikymmenien ajan. On kai selvää, että missä tahansa rajatiedon tapahtuman käytäväpuheissa tulee vapaaenergiasta puhetta, vilahtaa siellä myös Nikola Teslan (1856-1943) nimi. Tämä oman aikansa nero puuhasteli eläissään paljonkin ilmaisen ilma- ja maasähkön parissa. Ei olisi tarvinnut kuin tökätä töpseli multaan missä päin maailmaa tahansa, ja ottaa sähkönsä.

Vaan mikä on totta Teslan elämässä, mikä myyttiä, kuulopuhetta ja silkkaa salaliittoteoriaa? Sitähän on ollut aiemmin vaikea erotella, koska Teslasta ei ole suomen kielellä juurikaan saanut mitään tietoa. Lieneekö sitten samanniminen automerkki vaikuttanut asiaan, että lopultakin on löytynyt kustantaja, joka on heltynyt julkaisemaan vihdoin neron elämänkerran?

Yksin Teslan persoonaan liittyy monenlaisia asioita, jotka lisäävät hänen myyttiään. Vahvan bakteerikammoinen ja pakkomielteinen persoona, jolla tuntui olevan oireita, kuten silmissä välkkyvät valopallot, joihin lääketieteen kirjat eivät vieläkään anna tyhjentävää diagnoosia. Jonkinlaisessa skitsofrenian ja nerouden välimaastossa maestro eli koko elämänsä. Sillä nero hän oli.

Hän loi muun muassa tesla-moottorin tyystin tyhjästä ilman, että siitä olisi ollut mitään esikuvaa tai varhaisempaa versiota. Tesla todellakin näki mielessään keksintönsä valmiina, siinä missä muut joutuivat rakentamaan omiaan kokeiluiden ja prototyyppien avulla. Samasta syystä hänen ilmasähkönsä ja kuolemansäteensä ovat jääneet vain hänen omien puheidensa varaan, sillä se mitä hän säilytti, sen hän säilytti päässään ja vei mukanaan hautaansa.

Kirjassa tutustutaan myös niihin syihin, miksi kaikkea ei aina kannattanutkaan pistää paperille. 1800-luvun loppu oli modernin varhaista aikakautta ja siinä oli mukana monenlaista keksijää ja kilpailu oli veristä. Toisilta keksijöiltä varastaminen ei ollut tavatonta ja oli melko varmaa, että jos sai jotakin patentoitua, sai varautua lukuisiin kanteisiin, koska jokainen onnenonkija väitti keksineensä saman aiemmin.

Tunnettu on Edisonin ja Teslan välinen ”virtojen sota”, jossa Edison oli sijoittanut valtavia summia tasavirran puolesta, kun taas Teslan vaihtovirta osoitti paremmuutensa – ja ajan myötä Tesla olikin tuomittu voittamaan tämän kiistan, vaikka Edison käytti kaikki likaiset konstinsa mustamaalatakseen vaihtovirtaa ja loatakseen Teslan maineen. Nykyisin tiedetään, että Teslalle kuuluu kunnia myös radion kehittämisestä, vaikka se pitkään olikin Marconin kunniaksi luettu. Omalla erikoisella tavallaan hän hahmotteli myös kännykät ja internetin, jotka jäivät todellakin ajatusten tasolle, sillä kukaan ei halunnut rahoittaa keksintöjä, jotka vaikuttaisivat vasta miespolvien perästä, aikana, jolloin viimeinenkin patentti olisi jo ratkennut.

Josta me pääsemmekin Teslan suurimpaan hahmotelmaan: Tesla-tornien ampumaan ilmaiseen sähköön, joka oli poimittavissa suoraan ilmakehästä tai maaperästä. Sellaista ei suin surminkaan halunnut yksikään sähköyhtiö rahoittaa ja tukea, sillä ei siinä olisi rahoittanut kuin omaa vararikkoaan. Toisekseen on kyseenalaista, missä määrin se kaikki oli realiteettien puitteissa, ja tässä asiassa on edelleen puhujansa puolesta ja vastaan.

Toisinaan lähtivät Teslan ajatukset kokonaan laukallekin. Kehitteillä oli niin ajatuksenlukukone kuin viestikone vieraiden planeettojen siviilisaatioille, joista Tesla arveli jo saaneensa viestejä. Ilmeisesti hän jo tuolloin törmäsi neutronitähtien, eli pulsarien lähettämiin sykäyksiin.

Loppuvaiheessa elämäänsä hän puhui kuolemansäteestä, eräänlaisesta maailmanlopunaseesta, joka tekisi sodista lopun, koska se oli liian hirmuase. Salaliittoteoria sanoo hänen sitä testanneenkin ja sen myötä olisi syntynyt Tunguskan räjähdys, mutta totuus lienee, ettei se koskaan edennyt Teslan mielestä edes paperille. Tämä kuolemansäteestä puhuminen oli kuitenkin pääsyy, miksi Yhdysvaltain hallitus takavarikoi kaikki hänen paperinsa hänen kuoltuaan, ja salaliittoteoriat jäivät tästä syystä ikuisiksi ajoiksi elämään.

Kirjan etu on siinä, että se oikoo monia myyttejä. Ilmenee, että eläissään Tesla oli kaikkea muuta kuin aliarvostettu, eikä hän silkkana rutiköyhänä kuollut, vaikka nämä teemat hänen elämäänsä liitetäänkin. Itse asiassa hän saattoi kieltäytyä monestakin lihavasta rahoituslähteestä, syistä jotka hän yksin ymmärtää. Melko varmaa oli, että hänen vapaasähkönsä oli hänelle niin pakkomielteinen asia, että jos joku halusi rahoittaa jotakin muuta, ne rahat menivät aina vapaasähkön kehittämiseen ja rahoittaja jäi ilman parannusta keksintöön, johon olisi halunnut korjauksen.

Tesla oli liian oikukas houkutellakseen rahapiirejä ja minkäänlaista liikevaistoa hänellä ei tuntunut olevan. Kirja eteneekin kronologisesti seuratessaan hänen nousuaan erilaisten yhteistyökumppaneiden avulla, näiden suhteiden hiipumiseen ja lopulta tasaiseen alamäkeen. Loppupelissä jäi jäljelle vain hivenen hassahtanut ukko, joka syötti puluja puistossa, ja pohdiskeli mielessään kaikenlaista korkealentoista aina elämänsä ehtooseen asti.

Kirjaa voi pitää jonkinlaisena kunnianosoituksena modernin aikakauden isälle, joka hahmotteli, veteli suuntaviivoja ja näytti tien. Joka kuitenkin jäi altavastaajan asemaan, sillä varsinaisesti Tesla kehitti vain sen teoreettisen viitekehyksen, jota muut saattoivat hyödyntää.

Koko sähkön aikakausi on ilmiselvästi Teslan käsialaa. Huippunero, josta kovin moni tallaaja ei ole eläissään kuullutkaan, sillä jotenkin Tesla on aina ohitettu tieteen suurmiesten joukosta. Osaltaan saattaa juontua siitä, että kovin montaa konkreettista keksintöä hän ei tehnyt. Nykyisin ainoa käsinkosketeltava keksintö taitaa olla kesämökeillämme saunan takana putputtava vesipumppu. Imupumput ilman poikkeusta nojaavat Teslan vaihtovirtamoottoriin. Siinä on kaksi magneettista napaa, joista toinen aktivoituu ja vetää puoleensa turbiinin lapaa ja kun lapa on pyörähtänyt sinne, vastakkaisella puolella syttyy toinen magneetti ja yhdessä ne pistävät turbiinin pyörimään. Tämän Nikola Tesla siis suunnitteli päänsä sisällä ja rakensi sen kerralla valmiiksi, eikä siitä ole olemassa mitään varhaisempia versioita, vaan se on silkasta tyhjästä ponnistanut keksintö. Tuosta vaan.

Jukka Nieminen