Jänis – Maailman myyteissä ja tarinoissa

Marjut Hjelt

kovakantinen 163 s.

SKS Kustannus, 2023

Tutustu pitkäkorvien myyttiseen maailmaan!

Jänikset ja kaniinit ovat maailman myyteissä kaikkea muuta kuin arkoja saaliseläimiä ja suloisia lemmikkejä. Niiden joukossa on mahtavia luojajumalia, naisia suojelevia jumalattaria, kujeilevia petkuttajia, hillittömiä juopottelijoita, valepukuisia noitia ja hyväsydämisiä auttajia. Mutta miksi juuri jänis tuo pääsiäismunat, ja miten pitkäkorva on päätynyt kiinalaiseen kalenteriin?

Marjut Hjeltin teoksen myytit ja tarinat ovat peräisin eri puolilta maailmaa asteekkien valtakunnasta ja Afrikasta Siperiaan ja Tiibetiin saakka – suomalaista jänisperinnettä unohtamatta.

”Quetzalcoatl oli liikuttunut jäniksen hyväsydämisyydestä ja nosti sen Kuuhun. ’Vaikka olet vain pieni jänis, ihmiset tulevat muistamaan sinut aina’, jumala sanoi. Tämän vuoksi jäniksen hahmo valaisee Kuussa koko ihmiskuntaa kaikkina menneinä ja tulevina aikoina.”

Ultran kirja-arvio:

Koska olen kiinalaisessa horoskoopissa Jänis ja tunnen siihen liittyvät ominaisuudet hyvinkin omikseni, niin eipä ihme että mielenkiinnolla tartuin tähän kirjaan. Marjut Hjelt on tietokirjailija ja toimittaja, joka on koonnut kymmenittäin aikuisten ja lasten asiapitoisia teoksia aiheinaan mm. folklore, luonto ja mystiikkaa, etenkin suomalainen kansanperinne.

Entisaikoina ihmiset elivät tiiviisti osana luontoa ja tarkkailivat luonnon tapahtumia ja eläinten käyttäytymistä. Viihteen ja keskustelujen aiheet löytyivät luontevasti elinympäristöstä. Pienen ja kiltin on oltava ovela pärjätäkseen petojen parissa, joten neuvokkaasta jäniksestä on eri puolilla maapalloa, idästä länteen, kerrottu huvittavia mutta myös sankarillisia tarinoita aina elämän syntyyn ja henkisiin ulottuvuuksiin saakka – kaikkea mikä ihmismieltä muutenkin on kiehtonut. Nämä myytit laajentavat ymmärrystä myös meidän omasta uskomusperinteestämme.

Japanissa ajatellaan vähäiselläkin olennolla kuten jäniksellä olevan tärkeä ja kunnioitusta ansaitseva elämä. Eräässä intialaisessa tarinassa uhrautuva jänis syntyi seuraavassa elämässään peräti Siddharta Gautamaksi. Kreikassa se oli rakkaudenjumalatar Afroditen lemmikki. Yllättävän monien maiden ja jopa eri maanosien taruissa jänis liittyy jollain tavoin kuuhun; ja kas, kuun pinnan kuvioista löytyy jänishahmo. Jänis- ja kaniinirotuja elää jokaisella mantereella, ne on myös mainittu kirjassa.

Selkeästi suurin määrä jänistaruja kirjassa on Pohjois-Amerikasta eri intiaaniheimojen perinteestä. On jänis-veijareita ja sankareita ja jumalallisia voimia omaavia. Euroopasta kirjaan on löytynyt yllättävän vähän aineistoa, parhaiten ehkä Britteinsaarilta kelttien parista. Epäsuhtaan lienee useita syitä, kuten minkä verran missäkin on tarinoita ja uskomuksia tallennettu ja julkaistu saatavilla olevassa kirjallisuudessa ja verkkolähteissä. Eräs selkeä tekijä on kristinuskon leviäminen vanhalla mantereella, jonka myötä jänikset monen muunkin eläimen tavoin leimattiin saastaisiksi, koska ne eri syistä nähtiin pahuutta edustavina.

Suomalaisessa kansanuskossa jänis liittyy pitkälti pyyntikulttuuriin, mutta esiintyy myös Agricolan kirjoituksissa ja Kalevalassakin. Monia enteitä ja uskomuksia vaikka jäniksenkäpälän taikavoimasta tiedetään tänäkin päivänä. Kansansaduissahan jönöjusseja vilistää tavan takaa, mutta satuja tämä kirja ei käsittele. Luonnon kunnioitusta esille tuovassa nykymagiassa jänis on esillä muiden eläinten rinnalla.

Hjeltin kirja antaa mukavan yleiskuvan näiden sympaattisten vemmelsäärten merkityksestä muinaisille kansoille. Jonkinlaista kuvitusta olisin paikoittain kirjaan kaivannut; esimerkiksi kun puhe tulee jänissymboleista, Egyptin jänispäisestä kuun jumalattaresta ja jänishieroglyfistä taikka asteekkien jänisjumalien jäniksen muotoisesta viina-astiasta.

Mainio aihepiiri kaiken kaikkiaan tutkimuksen ja kirjan kohteeksi, jota voisi seuraavaksi ulottaa muihinkin eläimiin. Kylläpä niitäkin kansojen taruista löytyy vaikka millä mitalla.

Heikki Juutilainen