elinvoimaa puista

Sinikka Piippo

286 s.

Kustantaja Minerva Kustannus Oy, 2017

Ainutlaatuinen tietokirja siitä, miten ja miksi puut parantavat fyysistä ja psyykkistä terveyttämme. Teoksessa päivitetään viimeinen tutkimustieto puiden terveyshyödyistä ruokana, rohtona ja lääkkeenä. Esimerkiksi männyt ja kuuset tunnetaan pihkan, tervan, haihtuvien öljyjen ja petun lähteenä, katajat marjoistaan, koivut ksylitolin ja mahlan lähteenä ja pihlajanmarjat hyytelönä, mutta terveellistä ja hyödyllistä löytyy myös lehmuksista, lepistä, jalavista, pajuista, tuomista, haavoista, vaahteroista ja monesta muusta. Puiden tärkeyttä hyvinvoinnille on alettu ymmärtää ja sitä tutkitaan jo monessa maassa, mutta aiheesta ei ole aiemmin tehty kattavaa tietoteosta. Sinikka Piippo kartoittaa kirjassaan seikkaperäisesti, mitä puiden eri osien vaikuttavista aineista ja käyttömahdollisuuksista tiedetään tähän mennessä. Kirjassa esitellään 25 Suomessa luonnonvaraisena tai viljeltynä kasvavaa puulajia, joiden lehtiä, silmuja, kukkia, marjoja, hedelmiä, puuainesta ja niistä saatavia aineita käytetään lääketieteessä, aromaterapiassa, homeopatiassa, kansanlääkinnässä, luontaislääkinnässä, ravintona, juomina ja kosmetiikassa. Kirja kertoo myös metsän ja puiden terapeuttisesta vaikutuksesta ihmisen henkiseen hyvinvointiin ja mielenterveyteen. FT Sinikka Piippo on Helsingin yliopiston kasvitieteen professori. Hän on kirjoittanut satoja tieteel-lisiä ja populaareja artikkeleita ja julkaisuja. Aikaisempaa tuotantoa ovat mm. kirjat Suomalaiset marjat, Elinvoimaa mausteista, Puhdasta ravintoa, Mielen ruokaa sekä Villivihannekset.

Ultran kirja-arvio:

Yrttikirja puista! Näin voisi parilla sanalla kuvata kasvitieteilijä FT Sinikka Piipon uusinta kirjaa, joka esittelee metsien ja puiden käyttöä muuhunkin kuin saha- ja massateollisuuden myllyihin. Kirja selostaa monipuolisesti ja tarkasti 26 Suomessa kasvavaa puulajia. Niiden arvo on suuri rohtokäytössä mutta valtava määrä muutakin kiinnostavaa tietoa on tarjolla perinteistä ja historiasta alkaen puiden eri osien keräämiseen ja valmistamiseen sekä tieteellisen tarkkoihin aineosaluetteloihin.

Metsät ovat vähenemässä joka puolella rahavetoisen ihmistoiminnan tuloksena, ja alkuperäisten metsien myötä myös lukuisat niissä elävät kasvi- ja eläinlajit. Luonnon tasapaino on jo vakavasti häiriytynyt ja sen mukana ihmisten henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin tasapaino. Istutusmetsiähän ei voi lukea aidoksi metsäksi vaan ne ovat yhden lajin monokulttuureja, jotka vain lisäävät häiriöitä.

Kirjan alkupuolen yleiskatsauksessa kerrotaan mm. metsien vaikutuksesta stressin poistoon. Usean sivun verran paneudutaan stressien syntyprosesseihin ja tuhoisiin pitkäaikaisvaikutuksiin sekä metsäluonnon virkistäviin ominaisuuksiin. Päivittäinen metsän kokeminen olisikin elintärkeää meille jokaiselle.

Yksittäisiin puulajeihin tutustuminen tapahtuu jo Piipon aiemmista kirjoista tutulla ilahduttavalla perehtyneisyydellä: erikieliset nimet, yleisesittely, aineosat, historia, käyttö lääkkeenä ja rohtona, eri terapioissa, kansanlääkinnässä sekä ruokana tai juomana. Myös hyödyllisiä reseptejä sekä tarvittaessa varoituksia on tarjolla. Selventävä kuvitus on runsasta.

Aikamoiseen määrään mitä yleisimpiä vaivoja löytyykin helpotusta näistä kotomaamme puista. Jo hämmästyttävän yleistiedon vuoksi tätä kirjaa lueskelee mielellään, ja mielenkiinto tarkentuu kun löytää yksinkertaisia apuneuvoja johonkin omakohtaiseen vaivaan.
Heikki Juutilainen