Kirje Buddhalta

— Länsimaisen filosofian buddhalainen historia

Jussi Ahlroth

756 s. kovakantinen

Kustantaja SKS, 2025

Ainutlaatuinen matka länsimaisen filosofian buddhalaiseen historiaan.

Kun Aleksanteri Suuri saapui armeijansa kanssa Intiaan, matkusti hänen mukanaan Pyrrhon-niminen kreikkalainen filosofi. Pyrrhonista tuli Euroopan ensimmäinen buddhalainen, jonka henkinen perintö on kulkenut länsimaisen filosofian historiassa haasteena kaikelle ajattelulle.

Jussi Ahlroth lähestyy kirjassaan länsimaisen filosofian ydinajatuksia buddhalaisesta näkökulmasta. Sokrateesta Jacques Derridaan ulottuva teos on ainutlaatuinen matka ajattelun ja länsimaisen filosofian historiaan, joka johdattaa lukijan buddhalaisuuden näkemyksiin ihmisestä, mielestä ja maailmasta. Samalla se on merkittävä puheenvuoro länsimaisen kulttuurin ja buddhalaisen perinteen kohtaamisen historiassa.

Ahlroth kysyy teoksessaan mitä on ajattelu, ja löytää vastaukseksi Pyrrhonin meille jättämän perinnön – uuden mutta samalla ikivanhan käsityksen kuolemasta, elämästä ja kaiken perustana olevasta avaruudesta.

Jussi Ahlroth on filosofiaa opiskellut Helsingin Sanomien kulttuuritoimittaja, joka harjoittanut ja opettanut vajrayanabuddhalaisuutta yli kahdenkymmenen vuoden ajan.

Ultran kirja-arvio:

Kirja on toimittaja Jussi Ahlrothin ensimmäinen julkaistu kirja buddhalaisuudesta. Sen sisältö johdattaa lukijan tarkastelemaan länsimaista filosofiaa buddhalaisuuden näkökulmasta. Teoksen kirjoitukset pohjautuvat kirjailijan yli 12 vuoden tutkimustyöhön ja muistiinpanoihin. Kirjailijan omanelämänkerta muodostaa kirjan yhden tason, filosofian opiskelijasta buddhalaisuuden harjoittajaksi. Löydettyään buddhalaisuuden, kirjailija alkoi harjoittamaan tiibetinbuddhalaisuuden varjayana joogien perimyslinjaa. Sen on perustanut Guru Rinpoche Padmasambhava (701-804). Kirja sisältää 13 eri päälukua, jotka jakaantuvat lyhyihin alalukuihin. Niissä tarkastellaan kreikkalaisten filosofien ja länsimaalaisten filosofien opetuksia ja miten buddhalaisuus näkyy heidän kirjallisessa tuotannossa. Kreikkalaisista filosofeista esitellään Sokrates, Platon ja Pyrrhon Elisläinen. Länsimaisista filosofeista esillä ovat Descartes, Hume, Kant, ja Derrira. Esimerkkejä kirja luvuista: Johdanto – Tieni filosofiaan ja buddhalaisuuteen, Buddhalaisuuden ja filosofian kohtaaminen, Buddhalaisuus vaihtoehtona länsimaiselle ajattelulle ja Buddhalaisuus länsimaissa ja Ihmisen perusluonto on hyvä. Pyrrhon Elisläinen osallistui Aleksanteri Suuren idän valloitus retkeen. Matka kesti 11 vuotta. Länsi-Intiassa Pyrrhon kohtasi buddhalaisia munkkeja ja sai heiltä myös Gautama Buddhan Dharma-opetuksia sekä meditaatio harjoituksia. Hän sai mukaansa myös Buddhan Dharma tekstejä, jotka päätyivät kreikkalaisten filosofien tutkittavaksi. Näin hänestä tuli ensimmäinen länsimaalainen buddhalainen. Buddhalaisuutta ja buddhalaisia opetuksia kirjassa tuodaan esiin lähes kirjan jokaisella sivulla. Buddhalaisuus on viisauden ja myötätunnon yhteys. Niiden erottamattomuus on buddhalaisuuden ydin. Oivallus ja toisten vuoksi toimiminen kietoutuvat erottamattomasti toisiinsa. Viisauden oivallusta seuraa myötätunto. Buddhalaisuuden keskeinen näkemys on, että kaikki mikä ilmenee kokemuksessa (maailmankaikkeudessa) on pysymätöntä. Buddhalaisuudessa näkemisen menetelmä on ennen kaikkea meditaatio. Buddhalaisuus on joukko harjoitusmenetelmiä, jotka pitää itse tehdä. Buddhan viimeinen opetus oli, että kaikki, mitä hän on opettanut pitää kokeilla ja toteuttaa omassa kokemuksessaan (elämässään).Tietoisuuden ja hyväsydämisyyden jakamattomuus on buddhalaisuuden ydin, jonka Buddha oivalsi Bodhipuun alla ja jonka filosofi Pyrrhon läysi matkallaan Intiaan ja kätki sen kirjeeseen, kirjeeseen Buddhalta. Kirjan sisältämät ajatukset, filosofiset pohdinnat sekä Buddhan ja buddhalaisuuden opetukset, antavat niin ensikertalaisen kuin kokeneemman tutkijan ja lukijan käsiin buddhalaisuuden harjoitus menetelmiä. Esimerkiksi niitä ovat myötätunnon harjoittaminen, buddhalaisen viisauden opiskelu, meditaatio ja anteliaisuus sekä tärkeimpänä maallikko buddhalaisen viisi eettistä harjoitusta. Näitä kaikkia jokainen voi itse harjoittaa omassa elämässään ja todeta käytännössä, miten ne toimivat. Harjoitukset omistetaan kaikkien tuntevien olentojen hyväksi.

P. Sangye