Pääkirjoitus 3/2019

 

 


 



  500. lehti
 

Kädessäsi oleva Ultra on juhlanumero, olemme tehneet peräti 500 lehteä!

Ensimmäinen lehti ilmestyi Ufoaika –nimisenä tammikuussa 1972. Heti ensimmäisestä lehdestä alkaen päätoimittajana toimi Tapani Kuningas, tätä pestiä hän itseoikeutetusti hoiti vuoden 2009 loppuun saakka, jolloin hänen yllättävä poismenonsa järkytti suomalaisia rajatiedon ystäviä.

Ufoajasta nimi vaihtui monipuolista sisältöä paremmin kuvaavaksi Ultraksi syksyllä 1974. 70-luvun puoleenväliin mennessä lehti ehti olla parilla eri kustantajalla, kunnes 1976 perustettiin ainutlaatuinen lukijoiden oma osakeyhtiö Kustannus Oy Rajatieto lehden julkaisijaksi. Kun vielä todetaan, että toimitus muutti jo 1973 Tampereen Hämeenpuistosta Kuhmoisten Kylämälle, Ultran voi sanoa löytäneen oman paikkansa ja tapansa toimia. Kiteytettynä: Lukijoidensa omistama, Suomen luonnonläheisimmässä toimituksessa toimiva ja laaja-alaisesti rajatiedosta kirjoittava aikakauslehti.

Vaikka toiminnan perusta luotiin jo tuolloin, tottakai noista ajoista lähtien on tapahtunut kehitystä. Ultralle rakennettiin Kylämälle omat toimitilat 80-luvun puolivälissä ja niitä laajennettiin kirjastolla ja yleisötiloilla vuonna 1995. Vuosikymmenten mittaan tuhannet Ultran ystävät ovat vierailleet luonamme.

Erikoista kyllä, Kylämä on Ultralle nykyään vielä luonnonläheisempi ympäristö toimia kuin 70-luvulla. Isojärven kansallispuisto perustettiin toimituksen kupeeseen 1982 ja sitä on siitä lähtien laajennettu ja kehitetty.

Ultran perustamisen ajoista lähtien maailma on pienentynyt, ja fyysisellä sijainnilla on entistä vähemmän merkitystä. Posti tuo ja vie fyysisiä viestejä ja tavaroita päivittäin. Lehden teossa tekstit ja kuvat kulkevat bitteinä ihan yhtä ripeästi, olipa toimitus Kylämällä tai Mannerheimintiellä.

Ultraa on syntynyt ensimmäisen puolen tuhannen lehden aikana reilusti yli 20000 sivua. Jokaista Ultraa on tekemässä kymmeniä kirjoittajia, valokuvaajia ja eri alojen osaajia… Jos mukaan lasketaan vaikkapa tapahtumakalenterin järjestäjät ja Ultran ilmoittajat, jokaisessa lehdessä on mukana satapäinen joukko toimijoita. Ultraan vuosikymmenten mittaan kirjoittaneiden ja sitä avustaneiden ihmisten määrä lasketaan jo tuhansissa.

Ultran lukijoista ja tekijöistä on kasvanut vuosikymmenten mittaan yhteisö, joka kohtaa toisiaan esimerkiksi Ultrapäivillä ja alan tapahtumissa sekä kommunikoi myös suoraan keskenään. Mutta edelleen kaiken tämän ytimessä on Ultra-lehti, jota tehdään lukijoidensa omistamana – ja usein myös yhdessä lukijoidensa kanssa.

Ultra on lehtenä muuttunut paljon, mutta uskaltaisin väittää, että muutos on enemmän ulkoista kuin sisällöllistä. Jos laittaa rinnakkain 70-luvun ja tämän päivän Ultran, nykylehti on tietysti värikkäämpi ja visuaalisesti näyttävämpi. Mutta kun esimerkiksi selasimme vanhoja Ultria valitessamme ehdokkaita helmikuussa julkistettuun klassikkoartikkeli äänestykseen, urakka tuntui toivottoman suurelta – hyviä juttuja olisi ollut tarjolla loputtomasti. Jostain syystä Ultran artikkelit ovat ajattomia, ja ne tuntuvat yhtä kiinnostavilta nyt kuin vuosikymmeniä sitten.

Ultrassa ilmestyneistä tuhansista artikkeleista löytyy valtavasti informaatiota kotisivuillamme www.ultra-lehti.com. Sieltä löytyvät kaikkien lehtien sisällysluettelot, mutta myös lukuisia aiheen tai henkilön mukaan tehtyjä hakemistoja. Suurin osa ilmestyneistä lehdistä on edelleen meiltä saatavana, ja tarpeen vaatiessa voimme myös kopioida loppuunmyytyjä artikkeleita.

Ultra syntyi 70-luvulla tarpeeseen, varsinkin suomenkielellä tietoa oli kovin vähän saatavana. Maailma on niistä ajoista muuttunut, nykyään haasteena on pikemminkin tiedon tulvan seulominen ja hallitseminen. Tarve Ultralle voi olla nykyään erilainen, mutta ei yhtään sen vähäisempi. Tästä on hyvä jatkaa kohti tuhannetta lehteä, Ultra kerrallaan!


Marko Kananen

Päätoimittaja

 


ALOITUSSIVULLE