Pääkirjoitus 2/2019

 

 


 



  Kosmopoliitti siirtyi ajattomuuteen
 

Kun seuraava Ultra on 500. lehti ja aikaa ensimmäisestä numerosta on kulunut parin vuoden kuluttua puoli vuosisataa, on vääjäämätöntä, että kaikki ensimmäisen pioneerisukupolven edustajat eivät enää ole keskuudessamme. Lehden perustaja ja päätoimittaja Tapani Kuningas menehtyi viime vuosikymmenen viimeisinä päivinä. Nyt oli vuorossa lehden ensimmäinen kirjoittaja ja ulkomaankirjeenvaihtaja, kun pari viikkoa sitten Ultran toimitukseen kantautui viesti Irma Weisenin siirtymisestä ajattomuuteen.

Ultran pitkäaikaisin avustaja ehti näkemään 498 lehden ilmestymisen, itse hän oli kirjoituksillaan mukana yli sadassa Ufoajassa ja Ultrassa. Ensimmäisessä Ufoajassa 1/1972 ilmestyi Irman artikkeli Eurooppalainen parapsykologia tänään, perusteellinen juttu jatkui vielä seuraavassa lehdessä. Hän asui miehensä Jean-Pierren kanssa Sveitsissä ja oli tuossa vaiheessa tutkinut parapsykologian ilmiöitä jo kymmenen vuoden ajan. Heti ensimmäisessä jutussaan Irma teki sitä, mistä hänet opittiin tuntemaan: välitti asiantuntevasti uusinta tietoa rajatiedon kansainvälisen tutkimuksen huipulta.

Tälle vuosituhannelle tultaessa Irma Weisen piti hallussaan ennätystä Ultraan kirjoitettujen juttujen määrässä ja Ultrapäiväesiintymisissäkin hänet taitaa ylittää vain Rauni-Leena Luukanen-Kilde.

Vuonna 2005 ilmestynyt Irma Weisenin ja Georg Lindströmin kirja Yhteyksiä ajattomuudesta oli tavallaan Ultran ja Irman yhteistyön yhteenveto ja summaus. Se on kattava esitys instrumentaalisesta kommunikoinnista rajan takana olevien henkien kanssa. Tästä aiheesta Irma oli kirjoittanut lukuisia artikkeleita ja useita menestyskirjoja. Samalla se on ainut kirja, jonka Ultran julkaisija Kustannus Oy Rajatieto on tällä vuosituhannella kustantanut.

Itse tutustuin Irmaan 90-luvulla. Vaikka hän olikin jo vähentänyt panostaan lehden avustamisessa, hänellä oli seuraavien parin vuosikymmenen aikana tapana silloin tällöin soitella nuorelle toimitussihteerille ja sittemmin päätoimittajalle kiitelläkseen ja kehuakseen onnistuneista artikkeleista. Nykypäivänä palaute tulee enimmäkseen sähköpostitse ja somessa – eikä siinä mitään, ne ovat moderneja ja toimivia tapoja kommunikoida, joita itsekin käytän. Mutta kokeneen toimittajan, tutkijan ja kirjailijan äänen kuuleminen lämmitti joka kerta sydäntä, ja tuntui aina henkilökohtaisemmalta kuin viestit tietokoneen ruudulla. Jokaisessa kohtaamisessamme, olipa ne sitten kasvokkain, puhelimitse tai kirjeitse, välittyi aina "vanhan ajan" sydämen sivistys – kohteliaisuus ja ystävällisyys - jota nykymaailmassa huomaa kaipaavansa.


Marko Kananen
Päätoimittaja

 


ALOITUSSIVULLE