Pääkirjoitus 12/2019

 

 


 



  Kirja elää 


Mark Twain totesi aikanaan: ”Huhut kuolemastani ovat vahvasti liioiteltuja”. Samaan tapaan voisi sanoa painetusta kirjasta. 2000-luvulla kirjamyynti Suomessa on toki huippuvuosistaan laskenut, mutta monelle yllätyksenä voi tulla, että tämän vuosikymmenen loppupuolella lasku on pysähtynyt ja monella mittarilla katsottuna myynti on itse asiassa noussut. Esimerkiksi viime aikoina suositut äänikirjat eivät näytä syrjäyttävän painettua kirjaa vaan tulevan sen rinnalle.

Kirjan tärkeys rajatiedon ystäville tuli jälleen esiin Ultran kotisivujen kyselyssä tänä syksynä. Kysyimme, mikä rajatietokirja on vaikuttanut lukijaansa eniten ja minkä takia. Kyselyyn tuli ilahduttavan paljon vastauksia ja melkein kaikissa vastauksissa perusteltiin monipuolisesti tehtyä valintaa.

Ultra on tehnyt vastaavia gallupeja pari kertaa aikaisemminkin mm. Hengen ja Tiedon messuilla. Molemmilla kerroilla voittajaksi tuli Elisabeth Haichin Vihkimys. Se pärjäsi hyvin nytkin ja sai useita ääniä, mutta ei tällä kertaa yltänyt kärkikolmikkoon.

Itseäni ilahduttaa, että nyt voittajaksi tuli suomalainen kirja: Rauni-Leena Luukasen klassikko Kuolemaa ei ole. Jälleen osoitus suomalaisen rajatiedon korkeasta tasosta, meidän tietäjämme ovat kansainvälisten bestsellereiden veroisia. Muita ääniä saaneita kotimaisia tekijöitä olivat mm. Erkki Lehtiranta, Maiccu Kostiainen, Esko Jalkanen, Tapani Koivula, Kirsi Ranto, Tapio Kaitaharju…

Saipa äänen myös millä mittapuulla tahansa jättimäinen klassikko: Mika Waltarin Sinuhe Egyptiläinen. ”Lukiessani Sinuhea olen Egyptissä ja elän niitä aikoja - en ole täällä enkä tässä hetkessä. Siitä alkoi rajatietokirjojen lukeminen ja yritys ymmärtää elämää”, valintaa perusteltiin.

Toiseksi eniten ääniä sai Johannes Greberin Yhteydessä Jumalan henkimaailman kanssa, se oli siis suosituin ulkomainen teos. Greber kirjoitti teoksensa 1930-luvulla ja se ilmestyi aikanaan Helmi Krohnin suomennoksena kahteen kirjaan jaettuna. Ensimmäistä osaa ei ole ollut saatavana enää vuosikymmeniin. Tilanteen korjaamiseksi perustettiin yhdistys Galilealaiset ry, joka julkaisi Greberin klassikon yhtenä niteenä vuonna 2015. Tällä kulttuuriteolla on epäilemättä vaikutuksensa äänestysmenestykseen. Greberin kirjasta todettiin mm. ”Minun raamattuni” ja ”Kirjan avulla oppii ymmärtämään henkimaailmaa loogisesti, kun se ennen lukemista vaikutti satunnaiselta ja epämääräiseltä”.

Hienoja valintoja ja niiden perusteluja lukiessa voi vain todeta: lukeminen kannattaa aina.


Marko Kananen

Päätoimittaja

 


ALOITUSSIVULLE