Tammikuu 2018

 

 

 

 

 Markku Jyväkorpi

 

 Näkökulma materialismin sokeaan pisteeseen

 

Jokainen pitää omia ajatuksiaan oikeina nähden elämän ajatuksiensa mukaisena. Ajanmittaan vain totuus jää jäljelle. Jokaisen tulisikin pyrkiä rehellisyyteen ja totuudellisuuteen. Materialismissa suostutaan katsomaan elämää vain materialistiselta näkökulmalta tietynlaisella putkinäöllä ja samalla kaikki henkiset tapahtumat pyritään torjumaan tai näkemään erikoisina aivotapahtumina.

Ajatukseen liittyy valtava voima. Hypnoosikokeissa tulee hyvin esiin, kuinka totena pitämä ajatus voittaa aistihavainnotkin. Hypnotisoitu voi kokea joutuvansa teräshäkkiin, tästä ei pääse pois vaikka kuinka yrittäisi. Vastaavasti omat ajatukset voivat tehdä "raudanlujan" ajatuskuplan. Jos esimerkiksi uskoo ettei henkistä todellisuutta tai Luojaa ole olemassa, niin on hyvin vaikeata havaita tai kokea omien ajatuksiensa vastaista.

Nuorena koululaisena näin eräänä tyynenä päivänä yllättäen ison kuusen alaoksan alkavan heilua edestakaisin kuin tervehdyksenä. Elämä onkin täynnä maallisia "ihmeitä", jos vain kiinnittää niihin huomiota. Raamatusta, kirjallisuudesta sekä lähimmäisten kertomina löytyy lukematon määrä rajatietoon liittyviä ilmiöitä, joita ei voi materialistisesti selittää.

Eräinä esimerkkeinä: Suomessa ja erityisesti Tampereen seudulla on saanut aikoinaan suurta huomiota Ylöjärven kummitustapahtumat, jotka tapahtuivat 1880-luvulla. Tapahtumista tehtiin viralliset poliisitutkimukset. Tapahtumiin liittyi useita selittämättömiä esineiden liikkumisia. Näitä kummitustapahtumia käsiteltiin Pirkkalan ja Ylöjärven talvikäräjillä sekä Vaasan hovioikeudessa. Nimismiehen tutkimuksiin oli haastettu joukko todistajia, jotka joutuivat vannomaan todistajanvalan.

Noin 30 vuotta sitten Nina Kulaginaa tutkittiin vuosikausia perusteellisesti Neuvostoliitossa eri maiden tiedemiesten, myös länsimaisten toimesta. Hän pystyi liikuttamaan esineitä toistuvasti ajatusvoimalla tarkoissa kontrolloiduissa, tieteellisissä olosuhteissa. Tapahtumat on rekisteröity myös valokuvaamalla ja filmaamalla. On kiinnitetty huomiota, että Nina Kulaginan kädessä oli niin voimakas biokentän säteily, että hän pystyi valottamaan sinetöidyn filmin pelkästään viemällä kätensä lähelle koteloa.

"Vesilasikokeessa" syvähypnoosissa ihmisen tunto siirretään veteen vesilasissa. Kolmannen ihmisen suorittama neulanpisto veteen aiheuttaa aina kipureaktion, vaikka se suoritettaisiin toisessa huoneessa tai vaikkapa talon ulkopuolella. Tämä koe ei ole lääketieteellisesti selitettävissä ja selittyy vain aivojen ja mielen erillisyydellä, eli aivot on vain osa mieltä. Kirjassaan "Hypnoosi" (Tammi, 1968) sivulta 226 alkaen psykologi Jarl Fahler kuvaa yksityiskohtaisesti kokeitaan "vesilasikokeessa", siihen liittyvää tekniikkaa ja huomioon otettavia yksityiskohtia.

On keskeistä huomata, jos valvontakamera tallentaa jonkin rikoksen, niin kaikki pitävät asiaa toteen näytettynä. Mutta jos valvontakamera tallentaisi henkisen tapahtuman, niin tämä ei riitäkään mihinkään näyttöön. Esimerkiksi tarkoissa tieteellisissä koeolosuhteissa on osoitettu lukemattomia kertoja henkimaailman läsnäolo. Mutta tämä perustuu meedion läsnäoloon. Tieteellisessä tutkimuksessa miesmeedio on alasti, transsissa ja täysin tietämätön, mitä ympärillä tapahtuu.

Tieteellisesti asiaa on pyrkinyt tutkimaan mm. IMI (Institut Metapsychique International) Pariisissa jo 1920-luvulta lähtien. Tutkimuskohteina olivat Euroopan huippumeediot, erityisesti mainitaan Franek Kluski.

Aitoja henkisiä valokuvia on lukemattomia. On keskeistä huomata, että yksi ainoa henkinen valokuva osoittaa materialismin keinotekoisuuden. Jokainen joka lukee E. Mattiesenin tuhat sivuisen kirjan meediotapahtumista "Das persönliche Uberleben des Todes" I-III (vuonna 1936) tulee jo yksin näin vakuuttuneeksi henkisestä rinnakkaistodellisuudesta.

Englannissa on vaikuttanut International Survivalist Society. Yhdistys viittaa useisiin tieteellisiin tutkimuksiin, erityisesti mainiten Nobel palkitun Charles Richetin ja prof. Schrenck-Notzingin tutkimukset.

Professori Schrenck-Notzingin kirjassa "Phenomena of Materialisation" on yksistään 225 ektoplasmakuvaa. Kirja on luettavissa internetissä: https://publicdomainreview.org/collections/phenomena-of-materialisation-1923/

Kehosta irtautumiskokemuksessa ja kuolemanrajakokemuksessa tehdään toisinaan havaintoja, mikä ei ole mahdollista aivotapahtumana kuten havaintoja katon yksityiskohtaisista rakenteista. Kehosta irtautumiskokemus on melko tavallinen, kymmenet miljoonat ovat sen kokeneet. Tapahtuma on yleensä odottamaton ja siihen liittyy havainto liikkumisesta ajatuksen voimalla sekä toteamus kehon olevan pelkkä minätajunnan kuori ilman omaa tajuntaa ja ajattelua. Tähän kokemukseen liittyy yleisesti yksityiskohtien muistaminen koko elämän ajan ja kuolemanpelon menettäminen.

Suomen TV 4:ssä oli 9.12.2003 BBC:n tuottama ohjelma, jossa käsiteltiin perusteellisesti Pam Raynoldsin kuolemanrajakokemusta Barrowin neurologisella klinikalla Phnexissa. Aivoleikkauksen vuoksi potilaan lämpötila laskettiin tunniksi 10-15 C asteeseen. Verenkierto, sydämen toiminta ja hengitys pysäytettiin. Aivotoimintaa ei ollut. Siitä huolimatta potilas pystyi kuvailemaan tapahtumia yksityiskohtaisesti leikkauksen ajalta. Ilmiö ei ole lääketieteellisesti selitettävissä ja viittaa aivotoiminnan ja tajunnan erillisyyteen. Kun "kuollut" katselee ja havainnoi, niin silloin tämä ei voi tapahtua aivoilla.

Carl G. Jung kirjoitti ihmisessä olevasta kahdesta eri persoonallisuudesta, jotka voidaan todentaa koska tahansa ja missä tahansa. Jung perusti asian 80000 unen aineistoon tuomalla esiin tapahtumia, mistä ihminen ei ole voinut olla tietoinen. Jung kuvaa kirjassaan "Symbolit piilotajunnan kieli" (Otava, 2003), kuinka ihmiseen kätkeytyy kaksi mieltä, tämä suurempi on Itse (Luoja, Kristus)toimien sisäistä johdatusta säätelevänä keskuksena. Jeesus toi esiin saman asian opettamalla, että ihminen on kaiken aikaa taivaassa, Luojan rakkaudellisessa läsnäolossa (Taivasten Valtakunta on sisäisesti teissä).

Neale Walsch kanavoi kirjoissaan, että syntymällä ihmiseksi on tapahtumaketjussa, missä Luoja-, taivaskokemus pitäisi kokea. Mitä ihminen ei tiedosta, niin sitä ei ole omassa todellisuudessa.

Järkeily ja ajatteleminen on aina asian ulkokohtainen puoli, kokeminen ja oivaltaminen ovat sisäistä puolta. Luojaa ei voi löytää järkeilystä, ajatuksista, opinkappaleista. Rakkaus on ihmisen ja Luojan yhdistävä tekijä mahdollistaen Luojan tiedostamisen. Inhimillinen ihmisyys, rakkaus, ilo, myötätuntoisuus, elämän ja toisten auttaminen pitäisi syventyä kaiken aikaa inhimillisessä vuorovaikutuksessa. Koko elämä olisi hyvä nähdä Luojan läsnäolona.

Avataara Amman mukaan Luoja on tajunta, tietoisuus. Kaikki tapahtuu Luojan Mielessä. Jumalallisen rakkaudellisen läsnäolon voi löytää sekä kokea vain sisäisesti, ei pyrkimällä johonkin tai etsimällä jotakin itsensä ulkopuolelta. Avataara Amma tuo esiin myös näkemyksen, että jos ihminen ajattelee, keskittyy Jumaluuteen, jolla on muoto, niin ihminen kohtaa ensimmäiseksi Jumaluuden muotona, jos keskittyy Jumaluuteen, jolla ei ole muotoa, niin taivaskokemus on kuin sulautuminen tietoisena rakkauden, autuuden mereen, Luojan energiakenttään.

Cristopher Einegerin kirjassa "Maailman kauneimmat rukoukset" (WSOY, 1996) löytyy myös maailmankuulun tiedemiehen Albert Einsteinin mietelause: "Oma uskontoni on erään loputtoman, luonnoltaan kaikkea muuta korkeamman henkisen olennon nöyrää palvontaa, olennon, joka antaa vihjeitä itsestään pienissä yksittäisilmiöissä, joita pystymme havaitsemaan heikoilla ja riittämättömillä aisteillamme."

Kun yliopistotieteiden edustajalta kysytään mielipidettä telepatiasta, niin yleensä on vastauksena ettei se ole mahdollista, koska aivoissa ei ole radiolähetintä. Kuka tahansa voi tutkia kuitenkin telepatiaherkkyyttään. Joillakin on aivan poikkeuksellisia kykyjä. Professori J. B. Rhine otti yli 70 vuotta sitten käyttöön testikorttisarjan telepatian (ajatuksenluvun, selvänäköisyyden) systemaattisia tutkimuksia varten. Sattuman mahdollisuutena pidetään 20 prosenttia ja ylimenevää osuutta todistuksena ajatuksensiirrosta. Testi helpottuu jos on ryhmä, mikä keskittyy kohdekortin mielikuvaan.

Henkissielullisesti telepaattisessa tapahtumassa lähtee "ajatusolio" kohdehenkilöön. Jos kohdehenkilö on riittävän herkkä ja virittäytynyt, niin voi havaita tämän vastavaikutuksena itsessään. Ehkä tämä on yleisintä äidin ja lapsen välillä. Neale Walsch kanavoi kirjassaan "Keskusteluja Jumalan kanssa 3", etteivät rakkaat ihmiset ole koskaan kaukana: "Pieninkin ajatus, joka liittyy "tuonpuoleiseen" oleskelevaan olentoon, tuo tämän olennon tietoisuuden saman tien luoksesi." Jatkaen, ettei yhteyden saavuttamiseen tarvita meediota, vaan rakkaus on paras "tiedonvälittäjä".

Myös Neuvostoliitossa on tutkittu telepatiaa systemaattisesti. Telepatian voi kieltää vain henkilö, joka ei ole asiaan perehtynyt. Rajatietoon liittyvissä asioissa vain aniharvat ovat aivan poikkeuksellisen kyvykkäitä. Tässä mielessä Wolf Messing on saavuttanut suurta huomiota. Kirjassaan "Salattu tietoni" (WSOY, 1966) Wolf Messing kuvaa elämäänsä Neuvostoliitossa ajatuksenlukijana, tutkimushenkilönä sekä esiintyjänä lukemattomissa yleisötilaisuuksissa. Voidakseen "kuulla" vieraita ajatuksia Messingin piti jännittää aisteja ja voimia, mutta päästyään oikeaan tilaan, hän pystyi kertomansa mukaan lukemaan kenen tahansa ajatukset. Kontakti kohdehenkilön käteen helpotti erottamaan vieraat ajatukset pois. Messingin mukaan kuvien ja kuvioiden välitys telepaattisesti on ihanteellista, sana ja ajatus ovat vaikeampia. Myönteinen ilmapiiri on eduksi.

Ihmisyyteen liittyy vapaa tahto ja näin valinnan mahdollisuus. Ei olisi vapaata tahtoa, jos henkinen todellisuus aina tarvittaessa aineellistuisi ja pakottaisi ihmisen oikealle tielle. Maalliset todisteet olisi hyvä nähdä virikkeinä lähteä henkiselle tielle. Jos Kolumbusta vastaan avomerellä olisi tullut alkuasukkaita kanooteilla, niin jokainen olisi tiennyt, että maata on lähellä, vaikka merellä asiaa ei voisi todistaa.


Markku Jyväkorpi
www.rajatieto.com

 

ALOITUSSIVULLE