Ultran kirja-arviointi

 

 

Uusi maa. Uusi ihminen.
– Kertomus Aleksanteri Ahola-Valon elämästä nuoressa Neuvostoliitossa vuosina 1917-1933

Ritva Ahola

Kustantaja Elpo ry, 2015
312 s.
 

Kirja esiteltiin Helsingin kirjamessuilla 22.-25.10.2015

 

 

Harvinaislaatuinen teos harvinaislaatuisen ihmisen nuoruudenvaiheista. Itsekäs ja ihanteeton nykymaailma tarvitsee kipeästi idealisteja ja uuden suunnan näyttäjiä, joten Ritva Aholan sedästään Aleksanteri Ahola-Valosta kirjoittama teos on juuri nyt paikkansa ansainnut. Vuonna 1900 Inkerinmaalla syntynyt Ahola-Valo oli lapsuudestaan alkaen peloton, toisten parasta ajatteleva ja aitoa sydämen sivistystä säteilevä persoona.

Mukaansa tempaava elämäntarina perustuu Ahola-Valon muistiinpanoihin, arkistomateriaaliin ja 1980-luvulla tehtyihin haastatteluihin. Kertomus lähtee liikkeelle Venäjän 1917 vallankumouksesta nuoren Alin kokemana, ja tavallisen kansan tasolta katsottuna historia näyttäytyy hiukan eri valossa kuin mihin olemme tottuneet. Intomielinen, hyvän piirustustaidon omaava Ali oli jo lapsena luvannut taistella taiteensa avulla maailman raakuutta ja hulluutta vastaan. "Minä hyökkään kuvillani kaikkia armeijoita vastaan!" hän julisti. Venäjän sisällissodan rajut vaiheet heittelivät Alia. Monet olivat huumaantuneita vallankumouksen suomista mahdollisuuksista ja "uuden ihmisen" luomisesta, joten Alikin pääsi mukaan valistusosastoihin. Kirja esittelee jonkin verran myös Alin osallistuvia lino- ja akvarellitöitä.

Tarinasta käy hyvin esille se, kuinka yltiöidealismi ei kohtaa todellista elämää. Rahvaan sivistäminen kertaheitolla on tuomittu epäonnistumaan. Nuorta Ahola-Valoa ei voi yrittämisen puutteesta moittia, sillä taiteen opiskelun, kuvitustöiden ja opetuksen ohella hän suorastaan ryntäilee toinen toistaan vaativampiin haasteisiin, joita lahjakkaalle idealistille on tarjolla.

Yhtenä merkittävimpänä saavutuksenaan Ali itse piti kehittämäänsä ihmisen aktiivisuuden ohjaamismenetelmää, joka perustui itsekuriin ja ajankäytön tarkkaan suunnitteluun. Hänen mielestään jokaisella tietoisella yksilöllä pitää olla selkeä päämäärä, mihin elämässään pyrkii. – Ei hullumpi ajatus; elämän arvoa tulisi nykyisenä markkinahulluuden aikana taas pohtia todella syvästi.

Kirja vie Alin mukana mitä merkillisimpiin kokemuksiin sadan vuoden takaiseen Minskiin ja Vitebskiin. Tunnettuja henkilöitä vilahtelee tekstissä, näemme millaista oli Repinin kotitilalla tai minkälainen mies oli Marc Chagall. Pikkuhiljaa alkaa ihanteellisen vallankumouksen takaa paljastua ihmisten raadollisuus ja muuttamattomuus. Naissuhteissaan ja avioelämässään harhaileva Ali elää huikeiden suunnitelmiensa irrationaalisessa maailmassa, irtautuu jokapäiväisestä elämästä ja joutuu laiminlyömään perhettään. Leninin kuoleman jälkeen Neuvostoliitossa alkavat vainot, jotka ahdistavat Aholankin perhettä, joka erinäisten vaiheiden jälkeen lopulta pääsee pakenemaan Suomeen.

Valo-taiteilijanimen omaksunut Ali todellakin koko elämänsä ajan taisteli valon puolesta pimeyttä vastaan. Aholan valo oli enemmän humaanista kuin hengellistä laatua, hän ei suvainnut valehtelemista ja piti uskontoa yhtenä syynä elämän epäkohtiin. Veljentyttären kirjoittama teos on kunnianosoitus suurelle sielulle ja samalla toivottavasti tien valaisija ja rohkeuden valaja uusille suunnan näyttäjille.
 

Heikki Juutilainen

 


KUSTANTAJAN ESITTELY:

Uusi maa. Uusi ihminen –teos kertoo Alin eli Aleksanteri Ahola-Valon (1900-1997) värikkäistä vaiheista Venäjällä ja Neuvostoliitossa vuosina 1917-1933. Tämä lapsuutensa ja varhaisnuoruutensa Pietarissa ja Viiritsassa elänyt nuorukainen oli ottanut järkyttävän lapsuudenkokemuksensa pakottamana elämäntehtäväkseen paremman maailman luomisen taiteen ja oikeanlaisen kasvatuksen avulla.

Venäjän vallankumouksen ja sisällissodan mukana Ali Ahola ajautui Valko-Venäjän Vitebskiin ja Minskiin, lopulta Moskovaan. Sieltä Hän joutui perheineen pakenemaan Stalinin vainoja Suomeen 1933. Koko ajan hän oli opiskellut taiteita, erityisesti grafiikkaa, ja saavuttikin huomattavia tuloksia. Se ei kuitenkaan riittänyt hänelle, vaan hän kehitteli 25-vuotiaasta lähtien evohomologiaa eli itsekasvatukseen perustuvaa kasvatusmetodia. Vallankumous jäi hänen mielestään vaillinaiseksi. Uuden, paremman maailman luomiseksi olisi tarvittu yhteiskunnallisen muutoksen lisäksi myös henkistä kasvua, itseä ja muita kohtaan vastuullisesti käyttäytyvää ihmistä.

Ritva Aholan dokumenttiromaani on jatkoa Pohjanmaalta 1800-luvulla Venäjälle muuttaneen perheen vaiheisiin, joista tekijä kertoo kirjassa Aika laulaa laulujaan. Uusi maa. Uusi ihminen. on kuitenkin itsenäinen teos. Kirja tarjoaa paljon sellaista kiehtovaa aikakauden historiaa, jota ei mistään historian kirjoista ole luettavissa.

 

Aloitussivulle