Ultran kirja-arvostelu

 

Tähdet Biokentässä ja taivaalla
Lille Lindmäe

122 sivua
Kääntäjiä Sinikka, Paavo, Tiiu, Ulla Oksanen ja Kaija Aho
Painettu Virossa 2008

 

Kautta aikain ihminen on tuijotellut tähtiin ja koettanut etsiä kädestä tulevaa ja mennyttäkin. Kaipuu on ollut suuri, ja nyt Lille tässä toisessa kirjassaan kertoilee erikoisista asioista. Osa tiedemiehistä epäröi, osa on kiinnostunut, mutta yhtä kaikki jotakin on löydetty. Kartoitus etenee niin tähtitieteessä kuin ihmismielessäkin. Tähtien mukaan on aina eletty ja rakennettu historiaa.

Ensin Lille tuo esiin kirjan syntytarinan sekä kertoo kanavoija ja selvänäkijä Marjasta, selväunista, kanavoija ja selvänäkijä Sinikasta, aura-soma-väriterapeutti Leenan näkemyksistä ja kanavoija ja selvänäkijä Luulesta (kyse ei ole monelle tutusta Luule Viilmasta).

Olisi ollut Lillen ja lukijoiden kannalta hyvä, jos kirjassa esiintyneet selvänäkijät olisivat kaikki esiintyneet alusta asti omilla nimillään, jotkut kertovat vain etunimellään asioista. Kirjan sivuilla vyörytetään niin monitahoisia asioita, että niissä on nieleksimistä. Sen vuoksi olenkin utelias tietämään, miten Lillen kirja otetaan vastaan tutkijapiireissä. Toki samankaltaisia asioita ovat muutkin selvänäkijät tuoneet kirjoissaan esille, eri tavoin vain. On hyvin todennäköistä, että näkijöille ja parantajille avataan nyt laajemminkin teitä maailmankaikkeuden tietopankkeihin. Lukiessa huomaa, että Lillellä on asiaa ja kiehtovia kysymyksiä sekä mahtavia värivalokuvia kirlian-tekniikalla otettuina.

Ihmisillä on käsissään omanlaisensa tähtikartta, ja ihminen osallistuu maailmankaikkeuden elämään. Lille kertoo biokentistä, viiden valokimpun yhteydestä sormensa biokenttään sekä monipuolisista energiatasoista.

Monet selvänäkijät ovat painottaneet, että maan päällä on lukuisia ihmisiä, jotka ovat tulleet tähdiltä, kierto planeetoilta toiselle erilaisissa kehoissa on tullut jo tutuksi tiedoksi, mutta koskaan tästä ei puhuta liikaa. Lille kertoo tähtikehomme sijaitsevan henkisessä alkiossa, ja syventää omaa tähtikarttaansa, hän tuo esiin kanavoija ja selvänäkijä Anjan ja puhuu astrologin sanomasta, Lillentähdestä, valtameristä ja tähdistä ja muutoinkin veden merkityksestä (asiaa on enemmänkin tuonut julki toinenkin kirjailija, voittoisa Veteen kätketyt viestit & Veden salainen elämä/ Masaru Emoto), Meistä jokainen on todellakin vastuussa vesialueista.

Maa on muutosprosessissa ja aikakaudet vaihtumassa. Lille kertoo myös DNA:n rakenneosasta ja siihen liittyvästä henkisestä DNA:sta. Energiat muuttavat kaikkia ja kaikkea, mutta Lille juttelee näkökannoistaan koskien feministejä, mies- ja naisenergiaa ja lopulta hän vyöryttää esiin keskustelun kasvottoman olennon kanssa.

Kirjassa on Jakatzin ohjeita lääkäreille, jaloista, rauhasista, ruumiinpainosta, ajatuskentän tyhjentämisestä ennen nukkumaanmenoa ja loman tarpeellisuudesta. Lisäksi Lille tuo julki lisää aineistoa kirjan energiatasolle, hän kertoo usein toistuvista unista, yksinäisyydestä ja tarjoilee lisäkysymyksiä.

Vanhan tiedon etsiminen, kielet tässä elämässä ja värien merkitykset kiinnostavat aina, ne ovat kaikkien näkijöiden omaisuutta. Sielun laulu, uusi asuinpaikka, Mona Lisan sielullinen taso kutsuu luokseen - Leonardo Da Vinci on ollut aikamoinen tekijä ja Lille aikamoinen näkijä. Lukija varmasti hengästyy kirjan tarjoamista näkemyksistä. On erittäin mielenkiintoista seurata, mitä kaikkea tämä kirja saa aikaan. Kirjan loppupuolella on tietenkin Lillen toivomuksia, ja myös unisanoma.

Lille kertoo kirjansa olevan uuden ajan oppikirja ja heittää haasteen tutkijoille. Lille odottaa ja niin me muutkin. Painovirhepaholainen esiintyi kerran, mutta ei häiritsevästi. Lauseita olisi saanut lyhentää, lukijan ote saattaa herpaantua ajoittain. Energioista aletaan vasta kunnolla päästä tuntumaan ja monia yllätyksiä lienee tulossa.

Tuula Pelttari

 

Aloitussivulle