Ultran kirjaesittely

 

 

 

Olen elänyt ennenkin
– Lasten muistoja edellisestä elämästään

Jim B. Tucker

Kustantaja Basam Books Oy, 2015
271 s.

 
 

Useat jälleensyntymästä ja entisistä elämistä kirjoittaneet tutkijat ovat olleet jokseenkin asenteellisia ja pyrkineet lähinnä todistelemaan jälleensyntymän todeksi tai esittäneet tutkimusaineistonsa sensaation kaltaisena. No, asia lienee heille itselleen ollut sisäisen tiedon kautta päivänselvä, mutta jotta lukija ei tuntisi tulevansa johdatelluksi ja jotta hän itse saisi tehdä johtopäätökset, tutkimuksen tulee olla uskottavaa ja esittää näkökulmia eri puolilta.

Virginian yliopistossa työskentelevä lääketieteen tohtori, lastenpsykiatri Jim B. Tucker on paneutunut aiheeseen kiihkottomasti ja tutkijan perinpohjaisuudella. Yliopiston persoonallisuuden tutkimuksen laitoksen arkistoihin on neljänkymmenen vuoden aikana koottu lasten kertomuksia edellisestä elämästä yli 2500 kappaletta, joiden pohjalta tutkimusta on tehty analyyttisesti ja ilman uskonnollista paatosta.

Mielenkiintoinen kirja esittelee yksityiskohtaisesti suuren määrän tapauksia eri puolilta maailmaa, eikä pelkästään lasten omiin kertomuksiin pohjautuen, vaan myös taustoihin ja muihin asiaan liittyviin seikkoihin paneutuen. Esimerkiksi syntymämerkit ja synnynnäiset vammat ovat antaneet kiinnostavia viitteitä nykyisen ja edellisen persoonan välisestä yhteydestä. Samoin erikoiset käyttäytymistavat, leikit ja tunteet kuten pelkotilat ovat olleet tutkimuksen aiheina.

Lapset, jotka alkavat puhua edellisestä elämästään, tekevät sen yleensä 2–4 ikävuosien aikana ja alkavat unohtaa asian muutamaa vuotta myöhemmin. Eniten tapauksia on tietenkin noteerattu alueilta, joilla jälleensyntymään suhtaudutaan luonnollisesti, mutta erittäin merkittäviä kokemuksia on myös länsimaiden alueelta. Tutkijat suorittavat haastattelut ja tutkimukset suoraan eivätkä ota kuulopuheita todisteiksi. Tuckerin johtama tutkimus on avoin kaikille mahdollisuuksille mutta myös kriittinen ottaessaan huomioon, että lapsi ja tapauksesta raportoineet aikuiset saattavat puhua totta tai kuvitella kaiken tai muistaa väärin. Erilaisia selitysmahdollisuuksille on annettu tilaa, mutta monissa tapauksissa jää jäljelle loogisimpana selityksenä jälleensyntymä.

Huomionarvoisena erikoistapauksena silmääni pisti myös tutkimustulos siitä, että raskaana olevan äidin sikiölle telepaattinen kokeminen näyttää olevan mahdollista ja vaikuttaa syntyvään lapseen. Itse olen kokenut, että mitä varhaisemmassa kehitysvaiheessa ihmisen alku on, sitä herkemmin se tuntee ympäristöstään erilaiset energiat ja tunnelmat. Syntymän jälkeen iän myötä ympäröivä maailma hukuttaa herkkyydet, joten ”lasten kaltaisille” hengen maailmat toden totta ovat avoimempia.

Kirjassa selvitetään myös nykyfysiikan todisteita siitä, että tietoisuus ei ole rajoittunut pelkästään yksilön aivoihin, vaan että aineen ja mielen kesken vallitsee vuorovaikutusta. Vaikka iso osa tiedemiehistä pitäytyy vielä 1800-luvun ahtaassa materialismissa, ei nykytutkimus sulje pois jälleensyntymien mahdollisuutta. Tämä kirja on uusi vahva lenkki elämäinketjun todellisuuden laajempaan hyväksymiseen.
 

Heikki Juutilainen

 


KUSTANTAJAN ESITTELY:

Olen elänyt ennenkin - lasten muistoja edellisestä elämästään avaa suurelle yleisölle tutkimuksen lapsista, jotka väittävät muistavansa asioita edellisestä elämästään. Lääketieteen tohtori Ian Stevenson aloitti tutkimuksen Virginian yliopiston yhteydessä sijaitsevalla tutkimuslaitoksella jo 1960-luvulla, ja tapauksia on kertynyt 2500 eri puolilta maailmaa.

Lapset alkavat yleensä puhua edellisestä elämästään opittuaan puhumaan, jolloin he pyytävät päästä edellisen perheensä luo tai kertovat, millä tavalla kuolivat. Monissa tapauksissa lapset ovat kertoneet niin paljon yksityiskohtia, että on niitä vastaava ihminen ja elämäntarina. Tuckerin teos Olen elänyt ennenkin - lasten muistoja edellisestä elämästään esittelee tapaukset yleistajuisesti ja kiihkottomasti, kertoo kuinka ne on löydetty ja dokumentoitu, sekä kuinka niitä on tutkittu. Se käy myös läpi valtavirtatieteen reaktiot tähän tieteellisen tutkimuksen rajoja koettelevaan aiheeseen ja tutkii ajatusta, miten tietoisuus voi jatkua sen jälkeen kun sen tyyssijaksi ajatellut aivot kuolevat.

Lääketieteen tohtori Jim B. Tucker on lastenpsykiatri Virginian yliopistolla, jossa hän toimii Lasten- ja perhepsykiatrian klinikan lääketieteellisenä johtajana. Hän on kuulunut Ian Stevensonin perustaman Persoonallisuuden tutkimuksen laitoksen tutkijatiimiin 1990-luvun lopulta lähtien.

 

Aloitussivulle