Ultran kirja-arviointi

 

 
Musiikki, henkisyys ja hyvinvointi 
– Kuinka musiikki voi muuttaa elämääsi
Erkki Lehtiranta

324 s.
Kustantaja Basam Books 2015


 

Sinä soit. Minä soin. Universumi soi. Mikäli tämä ei ollut sinulle vielä selvää niin tämän kirjan luettusi olet perustellummin vakuuttunut siitä että soit.

Musiikki, henkisyys ja hyvinvointi -kirja on monipuolinen katsaus musiikkiin, musiikin historiaan ja musiikin vaikutukseen ihmisestä planeettoihin. Kuten kirjailijalta voi odottaa, on tämäkin teos paljon enemmän kuin vain esitys ja analyysi fyysisen maailman sisäisestä musiikin ja ihmisen suhteesta. Lehtirannan perspektiivi on laaja vaikka teksti on paikoin jopa akateemisen analyyttista. Mukana ovat musiikin ja universumin metafyysiset suhteet.

Erityisen mielenkiintoisena pidin kirjan puolessa välissä olevaa teemaa ”Musiikin monitasoiset vaikutukset”. Lehtiranta nostaa esiin mm. englantilaisen säveltäjän, kirjailijan ja teosofin Cyril Meirin. Meir käsittelee musiikkia kulttuuria luovana ja muokkaavana tekijänä sen sijaan että musiikin nähtäisiin vain heijastelevan ajan henkeä ja menoa. Koen saman toteutuvan muissakin luovuuden ilmentymissä ja taiteissa. Tämä pätee tietysti myös ajatusenergiaan. Mielenkiintoinen kysymys onkin toteutuuko taiteen vaikutus välillisesti sen synnyttämän energiareaktion kanssa vai suoraan vai molempien kanavien kautta?

Musiikki kulttuuria muokkaavana tekijänä herättää pohtivan lukijan mielessä todellisen ajatusten virran joka laajenee ja laajenee. Ajatellaanpa vaikkapa Suomessa jo ties kuinka pitkään voimakkaasti vaikuttanutta raskaan ja väkivaltaa ihannoivan musiikillisen trendin vaikutusta. Tämähän on asia joka on täysin käsittelemättä, pikemminkin voisi sanoa että saa varmimmin kehuja ja keikkoja kun edustaa metalli tai hevimusiikin sektoria. Mutta vakavasti ottaen ja Meirin ajatuksia kehitellen, voidaan kysyä, kuinka paljon taide heijastelee aikaansa vai onko taide, tässä tapauksessa musiikki, vaikuttavana osatekijänä esimerkiksi kansakunnan heikentyneisiin taloudellisiin ja sosiaalisiin näkymiin? Entä mikä on sen suhde ihmisten hyvinvointiin? Jos hyvinvoivat ihmiset kuuntelevat solujen kiderakennetta hajottavaa ja energiatasoa madaltavaa musiikkia alkaako tuo asia muuttaa näitä ihmisiä pahoinvoiviksi? Tuleeko hyvinvointivaltiosta pahoinvointivaltio hajottavien taiteiden säestämänä?

Lehtiranta tuo siis esiin musiikin vaikutusmekanismien moninaisen kirjon ja mainitsee myös Masaru Emoton vesitutkielmat, joiden kautta on konkreettisesti esitetty värähtelyjen vaikutusta nesteen rakenteisiin ja sitä kautta tietysti myös ihmiseen.

Kirjassa puhutaan kehon rytmeistä, kehoresonansseista, DNA-musiikista ja omasta sisäisestä sävelestä. Erkki Lehtirannan lisäksi mm. magneettimestari Kryon puhuu ihmisen moniulotteisen rakenteen soimisesta ja solujen laulamisesta (Kryon-kirjasarja, osa 9, Uusi alku, Lee Carrol). Kryon sanoo, että ihminen voi kuulla oman sointinsa kun korvat soivat, silloin kun ei ole kyse elimellisestä häiriöstä. Olen kuullut tämän sointini useaan otteeseen. Se on korkeataajuista tasaista sirinää. Se on kaunista ja sen kuullessaan voi tuntea moniulotteisten solujensa laulavan. Jokaisen ihmiskokonaisuuden sointi on ainutlaatuinen. Sama pätee aivan kaikkeen. Planeettoihin. Eläimiin. Tavaroihin. ”Äänet soittavat ihmistä. Meidän luumme ovat erityisen hyviä äänenjohtimia”.

Vaikka Lehtirannan kirja on paljon klassisen musiikin vaikutuksiin ja elämyksiin painottunut, löysin ilahduttavasti teoksesta maininnan Iasoksen ”Angelic Music” –levystä, jonka kautta itselleni on aikanaan avautunut tila, jossa sain kokea moniulotteisia ulottuvuuksien rajat ylittäviä metafyysisiä kokemuksia. Silti jäin kaipaamaan, klassisen musiikin käsittelyn oheen, joidenkin nykysäveltäjien huomioimista, sellaisten, jotka kulkevat jossakin meditaatiomusiikin, new agen ja ambientin välimaastossa sähköisine äänimaisemineen kuten David Helpling, Jon Jenkins ja jopa Pat Metheny Group jazzahtavine sähköistä ja akustista instrumenttia yhdistävine kokoonpanoineen. Ilahduttavaa on että kirjassa omistetaan aivan oma lukunsa Intialaiselle musiikille, joka saa ainakin oman ihoni aina kananlihalle silkasta mielihyvästä. Etenkin tietyt itämaiset instrumentit tuntuvat koskettavat jotakin merkityksellistä sielun ajattomasta menneisyydestä kerta toisensa jälkeen.

Kirjan loppupuolella on erinomainen osio ”Musiikkia eri tarpeisiin”, jossa on listattuna kirjoittajan omia mieltymyksiä heijastava kokoelma musiikkia eri otsikoilla. Otsakkeita ovat esimerkiksi; luontoääniä, mietiskelymusiikkia eri ilmansuunnilta, musiikkia hienokehojen kunnostamiseen, jne.

Kaiken lisäksi kirjan paperi tuoksuu ihanalta, tätä elämystä ei voi kokea sähköisessä muodossa olevaa tekstiä luettaessa.

Timo Teide

timo.teide@gmail.com

 


KUSTANTAJAN ESITTELY:

Musiikki on aineettomin taidemuoto, mutta niin paljon muutakin. Tutkimus on osoittanut sen moninaiset vaikutukset hyvinvointiimme. Hengen kohottajana ja tietoisuutemme avartajana musiikki on suoraviivainen ja tehokas. Se voi muutamassa minuutissa saada aikaan saman kuin pitkäkestoinen mietiskelypraktiikka. Musiikki voi myös auttaa merkittävästi oppimisessa, muistin virkistämisessä ja positiivisten tunteiden vahvistamisessa.

Tämä kirja on löytöretki ääneen ja musiikkiin. Teos johdattaa niin musiikin ikiaikaisten mysteerien kuin modernin tutkimustiedonkin pariin. Mukana on paljon testattuja vinkkejä, jotka liittyvät musiikin monipuoliseen käyttöön elämämme laadun parantajana.

FM Erkki Lehtiranta on musiikintutkija, musiikkituottaja, kirjailija, kouluttaja ja henkisyyden tutkimusmatkailija, joka on tutkinut pitkään maailman eri musiikkikulttuureja ja musiikin moninaisia vaikutuksia. Musiikki, henkisyys ja hyvinvointi on päivitetty ja uudistettu laitos hänen vuonna 2004 julkaistusta kirjastaan Musiikin korkeammat oktaavit.

 

Aloitussivulle