Ultran kirja-arviointi

 

 

Anna Multanen

Jali ja rakkaustehdas

88 s.
Kustantaja Books on Demand, 2017

 

 

Jali ja rakkaustehdas on Pieni Suuri Kirja. Muuta tulkintamahdollisuutta ei ole. Ihminen luulee ostaneensa yksinkertaisen kirjan, ehkä ostaja on koiranomistaja tai eläinten ystävä ylipäätään, mutta toteaa löytäneensä kirjan, joka vie ajattelun enimmäkseen uusille urille. Lukija saattaa kuulua myös toisinajattelijoiden ryhmään. Annan kirjassa tuotiin esille eläinten henkisen maailman laajuus: sen miten voi lukea koiraa. Asia voi yllättää ne, jotka ovat tottuneet olemaan eläimen herrana, mutta kuka keinuttaakaan kehtoa! Tieto eläimen henkisen maailman syvyydestä on suuri asia jo eläimen elinpäivinä, saati kuolon korjattua satoaan.

Eläinten omistajat puhuvat vilkkaasti lemmikkiensä erityiskyvyistä, asialle ei kuitenkaan huomioitteni mukaan anneta pahemmin painoa, vaan niistä ihmeellisistä eläinsattumuksista supatetaan tietyssä ryhmässä, missä on eläimiä arvostavia ihmisiä – muutoin sattumukset usein asetetaan sarjaan mielikuvituksen harhat.

Kirjan päähenkilö on keltainen labradorinnoutajan pentu, joka tarjoili emännälleen niin iloa kuin ymmällä oloa. Jali ei ollut oppinut puremisen estoa tullessaan taloon vain 7 viikon ikäisenä. Koska ihminen on liian hidas pennun emoon verrattuna, asian opettaminen kesti pitkään. Anna tuntui joutuvan häpeämään riehakasta pentuaan. Jali rakasti ihmisiä, mitä enemmän heitä oli, sitä vauhdikkaammaksi tuli Jali. Liikunta tai koirakoulutus ei saanut Jalia talttumaan, meno oli kuin ADHD-ihmisillä.

Anna oli lisäksi varma, että ei ansainnut rakkautta tai että hän teki jatkuvasti jotakin väärin. Avioituminenkin oli tuskan takana. Negatiivinen olo kasvoi ja lopulta Annan oli tunnustettava, että Jali opetti häntä ja teki hänestä ihmisen. Anna totesi koulutuksensa päätteeksi, että Jali oli opettanut rakastamaan, ja että juuri rakkaus oli kaiken pääasia – tämän koira viestitti Annalle henkisillä vuoropuheluillaan.

Jali sai Annan opiskelemaan homeopatiaa ja kehittämään parannuksia hoitoihin. Itsekin tajuan kirjan luettuani paremmin rokotusten ja rokottamattomuuden saloja, mutta mitä Anna painottaa, olisi yhteistyö lääketieteen ja homeopatian kesken. Anna paljastaa myös vahvoja tutkimuksia puolesta ja vastaan ärhenteleville vastarannan kiiskille ja sanoo, että ensin eläinlääkärille, sitten nojaudutaan homeapatiaan.

Kiinnostuksella luin myös eläinten ruokinnasta, lääkkeitten tai vaihtoehtoisten lääkkeiden saloista ja pelosta homeopatiaa kohtaan. Lukiessa kirjaa mieli kirkastuu. Anna tähdentää koiran fyysisten oireiden taustalla olevan huonolaatuinen teollinen ruoka. Jalilla oli jatkuvia tulehduksia, joiden takia annettiin antibiootteja. Lukiessani mm. hiivatulehduksista, niin hiiva aiheuttaa elimistössä toksiineja. Ne taas läpäisevät veri-aivonesteen ja voivat aiheuttaa käyttäytymismuutoksiakin!

Jos on mahdollista edetä hoidoissa rauhallisesti, moni turha taistelu on jo voitettu. Anna vaihtoi koiransa ruokavalion raakaruokaan – tuoreisiin lihaisiin luihin, raakaan lihaan ja kasviksiin. Puhdistumisoireet olivat rankkoja hiivan alkaessa kuolla. Anna on saanut tietää, että elimistön hiiva liittyy usein johonkin proteiiniyliherkkyyteen, ainakin näin oli Jalin kohdalla.

On käynyt ilmi, että kuivamuonan rasvat olivat epäilyttäviä, ja niissä käytetään jo valmiiksi eltaantuneita rasvoja – mm. pikaruokaloiden käyttämää paistorasvaa. Omega3-rasvahappojen puute altistaa tulehduksille. Myös ADHD-lapsille syötetään lisäravinteena vahvoja omega3-rasvahappovalmisteita, jotka helpottavat lasten tilaa.

Jalin käytöskin muuttui jyrkästi. Nyt koira jaksoi kuunnella Annaa. Hiiva poistui täysin vasta kun Anna poisti kokonaan punaisen lihan ruokavaliosta. Onneksi löytyy jo useammin lääkäreitä ja homeopatiaihmisiä, jotka osaavat yhteistyön. Jokainen rakastaa lastaan tai eläimiään, palkintona on se, että on yritetty hakea apua laajemmin. Niin ihmiset kuin eläimetkin ovat erilaisia – ja myös erilaisilla henkisyyden tasoilla riippuen eläinten tarkoituksesta olla tässä maailmassa.

Koen tärkeänä kertoa senkin, että rakkaat eläimet ovat voineet olla entisissä eläinelämissään saman omistajan kanssa, joten eläimet ovat siinäkin mielessä ihmisen kanssa jälleensyntyjiä. Kyse lienee valinnoista, tarkoituksista ja rakkaudesta. Kiehtova ajatus. Eläinten maailma aukeni ulottuvuuksiin, myös oma käytöksemme sekä menneiden elämien oppituntien tarkoitukset.

Anna on kuitenkin varuillaan painottaen, että hänen kirjansa asiat kuvastavat kirjoittajan omia mielipiteitä ja kokemuksia – kirjaa ei ole tarkoitettu minkään eläinlääketieteellisen sairauden diagnosointiin, hoitamiseen tai koirien käytösongelmien hoitamiseen. Anna ei ole myöskään vastuussa minkään kirjassa kerrottujen asioiden soveltamisesta käytäntöön.

Koska ihmiset eroavat mielipiteiltään ja käytöksellään sekä omakohtaisella rohkeudellaan, huokaisen, että pelko edelleen on suurin este ja se, miten ajattelemattomasti ihminen on valmis syyttämään toista hyvää tarkoittavaa osapuolta, mikäli kaikki ei mene oman maun mukaan. Maltti usein katoaa kesken kaiken.

Annan tavoin minäkin olen tuijotellut koirakuiskaaja Cesarin ohjelman, lukenut Maiccu Kostiaisen hevoskuiskaajan oppeja, seurannut meedioiden tapaamisia kanavilla. Moni skeptikko on saanut löylytystä ja myös rauhantunteita. Maiculta sai Annakin taustatukea. Saamme apua, kun uskallamme pyytää ja nöyrtyä. Ihmiset ilmiselvästi kaipaavat ohjausta, ja sitä heille annetaan. Minua kiinnosti kovasti eläimelle annettu body scannaus, missä saatiin tietoa eläimen fyysisistä oireista.

Valehtelevatko eläimet? Kyllä! Asia oli kiinnostava, ja jälleen lukija saa uudenlaista opetusta. Olen nähnyt koiran, joka pissittyään lattialle veti isännän kirjoituspöytää toiseen kohtaan siten, että perheen toinen koira joutui syylliseksi.

Koira- ja kissavideot jaksavat houkuttaa, niissäkin tulee esiin taidonnäytteitä. ja jotkut eläimet eivät kerta kaikkiaan suostu tekemään mitään. Anna mainitsee hiukan myös susista.

Henkisillä poluilla on monta mutkaa. Joudumme myöntämään tietämättömyyden monessa kohtaa, kunnes annamme periksi ja saamme ihmeellisen rauhan. Muutamille on vain annettu lahjoja Yläkerrasta. Osa eläimistä kuuluu myös henkisiin auttajiin niin tässä elämässä kuin saattokodeissakin. Eläin on aito, sen silmistä näkee paljon. Eläin vaistoaa surumme ja pieni tassu pyyhkii joskus kyyneleen poskelta. Niin eräs kissani ja koiranikin tekivät, pyyhkivät kyyneleen pois. Kaksi koiristani myös paransi jalkani, johon ei auttanut jalkahoitajan sähköinen hoitokaan tai mitkään lääkärin määräämät hoidot. Joka ilta villakoirani asettui huoneeni ovelle odottamaan nukkumaan menoa. Ennen nukkumista se nuoli jalkapohjaani ja paransi kahdessa kuukaudessa jalkapohjani, johon ei enää tullut tähän päivään mennessä mitään kummallista. Se, että tämä hoidon jälkeen koira ei suostunut enää nuolemaan parantunutta kohtaa, vaan kääntyi omalle petilleen osoitti, että hän oli tehtävänsä tehnyt.

Anna Multanen on auttanut jo kymmenen vuotta eläimiä. Koulutukseltaan Anna on valtiotieteen maisteri, eläinten luontaishoitaja ja diplomihomeopaatti. Hän toimii myös eläinkommunikoijana, pitää kursseja ja luentoja eläinten hyvinvointiin liittyvistä aiheista. Maailmamme on rikas, ottakaamme meille tarkoitetut lahjat ja apu vastaan. Rakastakaa.

Kuka kiinnostuu mistäkin, on sekä omaa valintaa että ohjattua valintaa. Jokin laukaisee tarvitsemamme asiat tapahtumaan. Tämä Annan pieni suuri kirja tarjoaa ihania otoksia Jali-pennusta, sen elämästä ja kuolemasta, sen eläinkavereista, ja omistajiensa elämästä riipaisevasti. Rajan takaa kuollut Jali haukahtaa, että emme ole yksin!
 

Tuula Pelttari


KUSTANTAJAN ESITTELY:

Jali oli kuriton, hammasteleva keltainen labradorinnoutajan pentu, joka aiheutti omistajalleen Annalle enemmän päänvaivaa kuin iloa. Sen hepulikohtauksia ei mikään määrä liikuntaa tai koulutusta saanut rauhoittumaan. Jalin ADHD-tyyppinen käytös sai Annan etsimään vastauksia ja ratkaisuja monelta eri taholta ja sai hänet tutustumaan lähemmin mm. raakaruokintaan ja luonnonmukaisiin hoitokeinoihin. Alkoi koko elämän mittainen opintomatka, joka ei ole vieläkään päättynyt.

Annan etsiessä keinoja Jalin käytösongelmien ratkaisemiseksi hän joutui kasvokkain omien negatiivisten käyttäytymismalliensa ja tunteidensa kanssa. Tämä henkilökohtainen matka vei hänet jonnekin vielä syvemmälle, rakkauden perimmäiseen lähteeseen.

Jali ja rakkaustehdas on syväluotaava, riipaisevan henkilökohtainen muistelmateos, joka tutustuttaa lukijat täydentäviin hoitomuotoihin sekä eläinkommunikoinnin kiehtovaan maailmaan. Kirja herättelee lukijoita pohtimaan syvällisemmin omaa suhdettaan lemmikkeihinsä ja niiden ravistelevaa tehtävää omassa elämässämme.

 

Aloitussivulle