Ultran kirja-esittely


kir-hiljaisuudenmest.jpg (12111 bytes)

[Ote kirjasta Hiljaisuuden mestari]

 On suuruutta tiedostaa pieni

 Universumin laajuus levittäytyy yllemme tähtikirkkaan yötaivaan äärettömällä näyttämöllä. Hiljentykäämme hetkeksi tiedostamaan ja hengittämään tähtitaivaan kosmista tuoksua. Elämän hämmästyttävä rajattomuus koskettaa meitä. Se saa pienen ihmisen hetkeksi pysähtymään. Kysymään itseltään kysymyksen, kuka minä olen? Jokaisena olemassaolomme hetkenä me voimme ja meidän tulee hämmästellä elämän suurenmoisuutta. Mitä enemmän ihastelemme, sitä enemmän ymmärrämme ja sitä vähemmän tuhoamme. Meidän tulee tutkiskella itseämme ja maailmaa, kuin lapsi, herpaantumattomalla mielenkiinnolla. Tämä ei ole itsestäänselvyys, vaikka niin luulisi. Liian moni ihminen tukahduttaa jossakin vaiheessa, yleensä jo nuoruudessaan, tuon lapsenomaisen kyvyn aistia, tiedostaa ja iloita yksinkertaisista universumin ihmeistä kaikkialla ympärillämme. Tähdistä ja muurahaisista. Pilvistä ja kukkasista. Ukkoskuuroista ja vesilammikkoon juoksemisesta. Juoksemisesta vailla määränpäätä ja tavoitetta. Loikoilemisesta nurmikolla. Olemisesta.

Löydä lapsi itsestäsi

    Sisäisen, tutkivan ja valppaan lapsemme tukahduttamiseen on niin monia syitä ja niin monia vaikuttavia tekijöitä. Ympäristön vääristyneet arvot, roolimallit, ravinto, vääränlainen kasvatus ja niin edelleen. Myös maailman pahuus saa ihmisen jo pienestä pitäen suojaamaan itseään. Maailman niin sanottu pahuus syntyy ihmisistä. Se on samea keitos, joka sisältää koko ihmisyyden kirjon, kaiken sen rakkauden, jonka ahneus, itsekkyys ja pelko sumentavat. Kaiken aikaa meille viestitetään, että tekeminen ja oleminen lapsen tavoin on taloudellisesti tuottamatonta, hyödytöntä ja lapsellista. Useimmat meistä alkavat uskoa tähän ja kadottavat oman totuutensa. Silti, jokainen liikemies, jokainen teurastaja, jokainen sairaanhoitaja, jokainen opettaja, jokainen kiduttaja, jokainen parantaja, jokainen taiteilija, jokainen urheilija ja jokainen, on ollut vauva ja lapsi. Herttainen, Jumalallisessa rajattomuudessaan kelluva avuton ja heiveröinen pienokainen. Sinäkin ja minäkin. Eikä tuo viattomuus ja sisäinen avaruus ole minnekään kadonnut. Se ei voi kadota, mutta sen ilmaantumisen ja ilmenemisen voi tukahduttaa. Ja niin ihmiset tekevät. Vimmaisesti he tukahduttavat itsensä koko koneiston voimalla. Antautuvat aikansa pyristeltyään ja unohtavat.

Rakkaus tiedostaa sen minkä pelko kätkee

   Jos ympäristö tarjoaa riittävästi rakkautta on ihmisellä voimaa tiedostaa myös pelko, ja ennen kaikkea syy, joka pelkoa synnyttää. Ellei tukevaa ja suojaavaa rakkautta ole tarjolla riittävästi, ihminen suojautuu maailman pahuudelta sulkemalla siltä silmänsä. Silmien sulkeminen pahuudelta on symbolinen ilmaisu, joka tarkoittaa vallitsevien tosiasioiden kieltämistä omalta tietoisuudeltaan. Ympäristön tosiasioiden kieltäminen tai kyvyttömyys käsitellä niitä, ei tietenkään poista näiden asioiden olemassaoloa. Se on vain pään työntämistä pensaaseen ja tästä johtuvaa epätodellista turvallisuuden tunnetta. Näin ihmiset kuitenkin tekevät yleisesti. He elävät keinotekoisen turvallisuuden tunteen lumoissa. Tällä tavoin ihminen kieltää itseltään syvän itsetutkiskelun mahdollisuuden. Hänellä ei ole riittävästi rakkauden voimaa kohdata omaa potentiaalista mahdollisuuttaan pelkoon ja vihaan tai rakkauteen. Pelon, ennen kaikkea pelkoa aiheuttavien syiden, kohtaaminen, käsitteleminen ja kieltäminen, johtaa ihmisen tilanteeseen, jossa hän tukahduttaa myös osan kyvystään rakastaa, olla rakkaus itse. Kuinka ihminen voisi rakastaa koko olemukseltaan, itseään ja kaikkeutta, ellei hän tiedosta omia ominaisuuksiaan? Omien tunteiden, ajatusten ja ennen kaikkea niiden aiheuttajien, syiden, tiedostaminen vapauttaa ihmisen rakastamaan ja olemaan rakkaus. Kohtaat kenties itsessäsi ominaisuuksia, joita et tiennyt omaavasi. Jotkut niistä ovat yleviä ja kohottavat omanarvon tuntoasi. Jotkut taasen ovat hyvinkin elämää tuhoavia, viettiperäiseen eläimelliseen energiaan vetoavia ominaisuuksia, joissa esimerkiksi seksuaalisuus ja väkivalta saattavat nivoutuvat yhteen. Älä halveksi äläkä vähättele itseäsi. Tiedosta ja rakasta. Rakasta niin paljon että tuhoavat ominaisuudet menettävät otteensa.

 Sinä olet tutkimusmatkailija

   Tarkastele ajatuksiasi. Anna mielikuvien ja ajatusten tulvia mieleesi vailla kontrollia. Tuomitsematta. Moralisoimatta. Tutkiskele itseäsi. Hiljaisuudessa. Yksin. Anna mielikuvien vaikuttaa kehoosi ja tarkkaile vaikutusta mahdollisimman kokonaisvaltaisesti. Saatat suuttua ja turhautua. Saatat tuntea hellyyttä. Saatat kokea iloa ja rakkautta. Älä tukahduta reaktioita vaan elä ne lävitse omassa rauhassasi. Tutki kaikenlaisia mielikuvia ja tilanteita. Tarkastele omaa käyttäytymistäsi ja ennen kaikkea sen syitä. Miksi tunnen hellyyttä? Millaisista mielikuvista kiihotun? Millaiset asiat herättävät minussa vihaa? Entä mihin vihani kohdistuu? Vihaanko vääryyttä, jota ihmiset tekevät toisilleen? Vihaanko vääryyttä, jota saan osakseni toisilta? Vihaanko jotakin siksi, että perimmiltään pelkään kuolemaa? Jos kiellän tämän ehdottomasti, onko kieltoni rehellisyyttä vai onko se puolustusreaktio? Mitä minä puolustan? Puolustanko totuutta itsessäni? Vai puolustanko sitä kuvaa itsestäni, jonka olen itselleni luonut? Puolustanko tietämättömyyttäni? Haluanko kohdata omat heikkouteni? Olenko valmis luopumaan heikkouksistani ja kääntämään ne vahvuuksiksi? Sillä jokainen heikkous, jonka ihminen itsessään on tietoisesti kohdannut, tunnistanut ja käsitellyt, muovautuu vahvuudeksi. Ihminen on alaston ja puolustuskyvytön vain sellaisen heikkouden edessä, jota hän ei tiedostanut itsessään olevan, ennen kuin jokin tekijä sen kaivoi hänestä esille. Tämä on totuus, jota käyttävät hyväkseen ihmismassojen manipulointiin pyrkivät tahot, olkoonpa kyseessä sitten kaupallinen, poliittinen tahi sotilaallinen tarkoitusperä.

   Jotkut kuvittelevat ettei heillä ole ominaisuuksia, jotka vaativat itsensä tutkiskelemista. On kuitenkin eri asia tunnistaako ihminen todella ominaisuutensa vai kuvitteleeko hän ettei hänellä ole ominaisuuksia, joita hän jossakussa toisessa kauhistelee tai ihastelee. Asiat, joita ihminen välttelee tai joiden lumoissa hän on, heijastelevat omia käsittelemättömiä ja tiedostamattomia ominaisuuksia. Jos ihminen peittelee kyvyttömyyttään käsitellä ahneutta, tai vaikkapa sitä mikä hänessä herättää väkivaltaisia käyttäytymispiirteitä, hän saattaa ilmaista tämän kieltämällä tietoisuudeltaan näiden tekijöiden olemassaolon. Kuitenkin ne ilmaisevat itseään hänen käyttäytymisessään jossakin muodossa. Ilmenemistapa vain on niin harmiton ja arkipäiväinen ettei hän itsekään sitä huomaa. Tällä tavoin eläen hän saattaa tiedostamattaan kohottaa omaa tietoisuuden tasoaan ilmaisemalla itsessään yhä enemmän rakkautta. Näin kehitysprosessi tuottaa hedelmällisen lopputuloksen hitaasti. Mitä nopeampaa henkistä kehitysprosessia ihminen käy lävitse, sitä enemmän hänen on käytävä lävitse tietoisesti omia potentiaalisia mahdollisuuksiaan ilmentää pelkoa tai rakkautta. Valtaosa ihmiskunnasta käy lävitse henkisen kasvun kehitysprosessia tiedostamattomuuden tilassa. He elävät pelon ja rakkauden vuorovesien huuhtelemissa yhteiskunnissa. Niin kauan, kuin he elävät tiedostamattomuuden tilassa, he ovat alttiina ulkoisille vaikutteille ja yhä kiihtyvälle poliittiselle, kaupalliselle ja sotilaalliselle manipuloinnille. Eivätkä he tiedosta tämän manipuloinnin olemassaoloa. Etenkään he eivät tiedosta tämän manipuloinnin vaikutusta heihin itseensä. He ihmettelevät, rakastavat ja pelkäävät vuorotellen. Tiedostamatta pelkoaan ihmiset elävät normaaliksi luokiteltua elämää. Normaali elämähän on täyttynyt erilaisista pakkomielteistä, asenteista ja toiminnasta, joka on seurausta pelosta. Pelon ei tiedetä olevan läsnä näissä askareissa. Ne kaikki ovat niin arkipäiväisiä. Kaikki elävät niin kuin toisetkin tekevät. Sekunnista sekuntiin, minuutista minuuttiin, päivästä toiseen ja elämästä elämään. Kunnes tietoisuuden aamunkoitto sarastaa ja on aika herätä unesta.

 **************

 

Kirjoittaja on kuvataiteilija, olemisen filosofi Timo Teide. Teksti on ote hänen kirjastaan ”Hiljaisuuden mestari”. Teiden kirjat ja luennot korostavat lapsenomaisen, positiivisesti kriittisen ja transsendentaalisen olemisen ja kohtaamisen merkitystä arkielämässä. Timo Teide isännöi  Ultran kotisivujen rajataidegalleriaa.

 


TAKAISIN