Ultran kirjaesittely

 

 

Enkelten kosketus

Lorna Byrne

302 s.
Otava 2017


 

Jokaisella on suojelusenkeli

Uusi kirja on jatko-osa suuren menestyksen saaneelle omaelämäkerralliselle Enkeleitä hiuksissani -teokselle.

Lorna palaa nuoruuteensa Irlantiin ja kertoo, kuinka enkelit ovat auttaneet ja johdattaneet häntä. Lorna paljastaa ensi kertaa, miten kuolleiden rakkaittemme sielut voivat palata taivaasta avuksemme ja oppaaksemme.

 


Ultran artikkeli

Teksti Tuula Pelttari

Enkeleiden salaseurat
- Lorna Byrnen uutuus vie enkelten maailmaan 

Lornan kirjoihin tutustuessa joutuu miettimään omaa ajatteluaan sekä ihmisten ja lukijoiden usein ristiriitaisia kommentteja - näkemysten ja Lornan kokemusten epäilijöitä ja puolustajia. Kysymyksiä, joissa on epäilyn maku, syntyy paljon.

Kun pääsee pidemmälle kirjoissa, on myönnettävä, että aina on olemassa jokin ihmeellinen juju, että jaksaa jatkaa lukemista ja ennen kaikkea: haluaa päästä osalliseksi tästä Lornan ihmeellisestä elämästä. Elämään jää usko siihen, että pienestä ihmisestä kaikkine ominaisuuksineen pidetään huolta.

On oikeastaan turvallista lukea, että enkeleitä on valmiina auttamassa – on ns. toimettomia enkeleitä, rukousten enkeleitä, Maaemo-enkeli, kasvien ja puiden hoivaajaenkeleitä. Lukija saa myös neuvoja, miten menetellä.

Lorna kertoo monesta meitä ahdistavasta asiasta – kansainvaelluksista ja onnettomuuksista, mutta ratkaisun avain on myös käsillä, kunhan vain opimme rukoilemaan ihmisen ja maailman puolesta. Kiittäminen ja pyytäminen on asia, jonka pitäisi tulla tavaksi muun arjen lomassa, kuiskaus riittää tai sanaton puhe, sillä enkelit ovat kuulolla. On vain pyydettävä hyvää vilpittömästi. Maailman ja luonnon monimuotoisuus tuodaan ihmisten luettaviksi.

Enkelit suostuttelevat Lornaa jaksamaan

Enkelit myös tuntuvat nauravan Lornan epäilyille joidenkin rankkojen kirjoitustehtävien suhteen, mutta Jumala ja enkelit suostuttelevat Lornaa jaksamaan. Jos Lorna tai tyttärensä Megan marmattavat työtaakan alla, Lorna naurattaa lukijaa kertomalla, miten enkelit matkivat tyttöä. Enkelit osaavat pitää hauskaa, hyväntahtoinen ja rakastava huumori on nyt myös tarkastelun alla.

Monesti enkelit, useimmiten arkkienkeli Mikael, jättää vastaamatta johonkin Lornan kysymykseen ja Mikael vain häipyy, mutta ilmestyy pian uudelleen. Minua huvitti tämä tapa, että ”nalkuttava”, kysymyksiä lateleva Lorna saa katsoa, miten Mikael, Hosus tai joku muu enkeli häipyy noin vain.

Kun oppii näkemään itsensä enkelten silmin, kysytään huumoria. Suru tai masennus haipuu ja alkaa nauraa itselleen. Suojelusenkelimme, joita jokaisella on, saavat avunpyyntöjä ja tuskittelua kuunneltavakseen, usein olemme kuuroja ja sokeita, kunnes rauhoitumme. Harva osaa tämän taidon tai haluaa edes oppia ajattelemaan, millaisia olemme, kun marmatamme, valitamme ja suremme.

Jumala on luonut ja lähettänyt enkelinsä ihmisen avuksi, mutta näistä teoista ei välttämättä kerrota aina julkisesti, jos ei ole näkijöitä tai kokijoita, jotka alkavat uskoa enkelten maailmaan, puhumattakaan muusta. Ennen kaikkea on kummallista, että kun alkaa ajatella syntyjä syviä ja sitä kuuluisaa vapaata tahtoamme, josta Jumala Lornallekin muistuttaa enkeleidensä kera, löytääkin outoja asioita täältä tavallisten tallaajien maailmasta.

Outoa omasta mielestäni on se, miten ns. arvostetut päivälehdet sekä TV1 suhtautuvat henkimaailmaan tai enkeliuutisiin. Unohdetaan, että Raamattu on erinomainen rajatiedon kirja ja esimerkki oudoista tapahtumista. Enkeleitä on jokaisessa uskonnossa, tahdoimme tai emme. Lornakin kertoo, miten tärkeää usko on, mutta ennemmin tai myöhemmin seurannee, että yhä enemmän ihmisiä etsiytyy taivasmaailman pariin. Valintammekin korjaavat maailmaa, hiljalleen opimme valitsemaan paremman vaihtoehdon.

Enkeleitä ei aina erota ihmisestä

Lorna kertoo auliisti myös enkeleiden ulkomuodosta, heidän pukeutumisestaan ja siivistään, joista parikin enkelikirjailijaa on jo aiemmin kertonut. Enkelikoodin kirjailija on jo kertonut, miten enkelit eivät joskus erotu muista ihmisistä, enkeli onkin pukeutunut vaikkapa tavallisen työmiehen, farmarin, puutarhurin tai kalastajan asuun riippuen kulloisestakin ”työtehtävästä”. Tampereen Koskikeskuksessa tapasin minäkin vaikuttavan enkelin, jota ei erottanut muista ihmisistä.

Lorna kertoo ilmatyynyistä, eli enkelit eivät kosketa maata liikkuessaan, muutenkin koskeminen on ollut kiellettyä. Nyt Lorna kertoo, miltä tuntuu kun enkeli koskee kädellään: se valuu loistavana valona Lornan käden päälle. Siivistä Lorna kertoo myös erinomaisia huomioita. Saamme lukea näistä ihastuttavista kokemuksista ja taivasmaailman väreistä. Vielä enemmän uteliaisuutta herättävät yksittäisten sulkien voimat. Lukijalle aukeaa kysymysten ja ihmetyksen virta.

Lorna kertoo myös hohtavista lapsista tarkoittaen erityislapsia, joita monet väistävät. Nämä erityislapset eivät yleensä elä kauan, mutta he opettavat iloa, rakkautta ja pursuavaa tarmoa.

Jumalan lempilapsena

Lorna oli Jumalan lempilapsi, ja kun enkeli Mikael otti Lornan sydämestä osasen haltuunsa, Lorna matkusti ajassa taaksepäin leikkimään Jeesuksen kanssa, kun tämä oli vielä nuori poika tai joutui Jeesuksen ristiinnaulitsemisen aikoihin kokemaan ihmeellisiä asioita. Lorna ei olisi halunnut kokea Jeesuksen tuskaa, mutta se oli Lornan tehtävä. Lukijat joutuivat yllättäen pyhiin tapahtumiin ja suhtautumaan jaettuihin tietoihin.

Koskaan ei ole tarpeeksi tietoa enkeleistä, koskaan emme lue tarpeeksi heistä. Se, mitä me olemme nähneet joko vilauksenomaisesti tai selkeämmin on enimmäkseen oma kokemuksemme, monelle ikuisesti salassa pidettäviin kokemuksiin perustuvia – eihän meitä uskottaisi. Mitä enemmän koet, sitä enemmän joudut epäilyksenalaiseksi ja sinulle nauretaan. Sinua saatetaan väistellä, kenties putoat VIP-henkilöiden kutsulistalta tai naapurikahvitukselta. Pikkujoulutkin ovat vaarassa – jotenkuten enkeliteema sopisi juhlan henkeen, mutta enkelit roikkuvat vain ilmoitustaulun esiintymislistassa tai enkelikiiltokuva on liimattu ikivanhaan kuusenkoristeeseen. Silti enkelit eivät kaveria jätä!

Olipa pikkujoulua tai ei, Lorna tietää, että jokaisella on kaikkialla mukana myös ikioma suojelusenkeli, joka ei jätä ketään.

Lorna kertoo kirjassaan tietoutta enkeleistä, sillä nyt oli aika saada tietää enkeleistä enemmän. Ihmiskunta valaistuu ja oppii muistamaan enkelit muutoinkin kuin kaupallisuuden myötä. Yllä kuvatun pikkujouluteeman ympärillä pyörii muutakin enkelikauppaa, nimenomaan enkelit esikuvinaan. Halutaan ostaa enkeliaiheisia kortteja, rintamerkkejä, kaulakoruja, kiiltokuvia. Sitten muotiin tulivat enkelipatsaat ja muut aiheet. Pian puutarhoissa solisi vesi enkeleiden ympärillä ja muitakin uskonnollisia patsaita ilmaantui. Ihmiset halusivat ajatella, että kotona, pihalla tai parvekkeella olisi enkeli.

Koulutuksemme on yhä kesken

Lornan kirjoissa tuodaan esiin enkeliryhmiä ja paljoutta tehdään tiettäväksi. Jotkut haraavat tätä näkymää vastaan. Oltiin totuttu enimmäkseen kahteen jokea ylittävään lapseen ja suojelusenkeliin. Maisema oli rajattu yhteen enkeliin eikä mielikuvitus ollut myöskään tottunut enempiin enkeleihin ja missä kaikkialla heitä olisi. Ne, jotka olivat nähneet enemmän, pysyttelivät yhä hiljaa, mutta kuitenkin enkelien lukumäärästä oltiin uteliaita.

Lornan näkemät enkelimäärät tulivat ajan myötä tutuiksi, ihmisten koulutus oli määrätietoista ja lukihäiriöinen Lorna sinnitteli eteenpäin ja lopulta hänen piti kirjoittaa ei vain yksi kirja, vaan useita kirjoja. Uusimman kirjansa myötä hänelle annettiin kirjoittamista varten apuvälineitä, hän saattoi sanella kirjansa ja opettajaenkelit olivat hänen tukenaan. Lorna myös kertoi, että hänen jälkeensä tulee enkelikirjailijoita, koulutuksemme on yhä kesken.

Vaikka katolinen kirkkokin myi enkeliaiheitaan, muukin maailma taipui enkelien teemaan ja muistutti tällä tavalla enkeleistä. Lorna opetti, miten pyytää jotakin enkeleiden kautta, ja pian lukuisat enkelikuvat ja patsaat tekivät tehtävänsä, kun ihmiset innostuivat ostamaan niitä. Joka kerran kun joku kulki patsaan tai kuvan ohi, iskostui enkeli entistä enemmän mieliin.

Meitä autetaan

Jumala ei siis ole meitä hylännyt, vaan Hän auttaa tarpeen tullen. Lorna on yksi lenkki, jonka kuuluu muistuttaa suojelusenkeleistä ja valottaa elämän henkistä todellisuutta. Enkelten kosketus -kirjassa on 35 lukua, ja niiden myötä saamme kokea ikimuistoisia enkelihetkiä. Lorna ei saanut kokea kaikkea ihmeellistä yhdellä kertaa, mutta matka lapsuudesta nykyhetkeen on antoisa ja lisää uskoamme ja halua rukoilla. Olemme valmiita ymmärtämään, vaikka nykymaailma heittääkin varjoja vaelluksellemme. Kaikki liittyy kaikkeen.

Minua ilahdutti havainto, miten enkelit esittelevät eläin- ja kasvimaailmaa. Moni enkelinetsijä huomioi, miten muutama enkelikirjailija toi esiin eläinten ja kasvien olemassaolon ja tarkoituksen, mutta Lorna oli vielä vaiti. Nyt Lorna kertoo, miten rakastetuimmat eläimemme odottavat meitä taivaassa, Jumala nostaa nämä vastaanottamaan saapuvia.

Kasvit juttelevat keskenään, ja lukija saa opastusta puiden ja kasvien ihmeellisyyksin. Meille neuvotaan, että jos istuttaa puita, pyri istuttamaan nuori puu vanhemman läheisyyteen, jotta vanhempi puu pystyy tukemaan ja neuvomaan nuoren puun kasvua. Jokainen meistä tarvitsee tukea. Näin puutarhasta huokuu rauha ja onni, välittäminen.

Kasvavan lapsen vierellä pitää olla joku vanhempi tasapainon saavuttamiksesi. Lapsemme ovat muodostumassa kännysukupolveksi, joka on helppo unohtaa – ovathan he viimeinkin hiljaa. Ajantaju kuitenkin katoaa ja niitämme sitä mitä olemme kylväneet.

Nautitaan enkeleistä, tarinoista. Sielumme ei pian osaa olla ilman rukousta. Meillä kullakin on oma tiemme, tehtäväpolkumme. Aseet vaikenevat, kun rukous puhuu.

 

 

Aloitussivulle