Ultran kirja-arviointi

 

Enkeleitä hiuksissani
Lorna Byrne

Suom. Joel Kontro
303 sivua
Seven

 

Irlantilainen neljän lapsen äiti Lorna Byrne on kirjoittanut omaelämäkerrallisen kirjan, missä pääosassa ovat enkelit ja henkiolennot. Hän on kyennyt myös näkemään ennalta erilaisia tapahtumia, ja parantajanakin hän on niittänyt mainetta, mutta salasi kykynsä pitkään. Lukija saattaa odottaa, että Lornan elämä on ollut kaiken tämän vuoksi helppoa ja rikasta, mutta sitä se ei ole ollut taloudellisesti, päinvastoin. Se, että näkee sellaista, mikä ei ole kaikkien osana, ei takaa varallisuutta, mutta kirjaa lukiessa vakuuttuu siitä, että huolta pidetään vaikeuksien aikana, kukaan ei jää yksin. Lorna eli lapsuudestaan asti köyhyydessä ja joutui kokemaan traagisia asioita. Dublinilaisnainen joutui kokemaan myös terroria, ja enkelikuvaukset ovat sellaiset, että kyynikkokin hiljenee.

Lorna kuvaa enkelikohtaamisiaan selkeästi ja osaa luoda kulloisenkin tapahtuman niin elävästi, ettei lukija joudu sivullisen osaan. Lornan viesti on voimakas ja toivo tarttuu lukijaan. Jos on tutustunut muuhunkin enkeleitä käsittelevään kirjallisuuteen huomaa, että Lornan kirja yhtenee niiden sanomaan ja kuvaukseen – tietoa ja vertausta saa mm. Diana Cooperin ja Doreen Virtuen kirjoista.

Enkelit ovat liikkeellä runsaslukuisina, sillä tehtävänä on pysäyttää ihmisiä ja saada kiireinen sydän pohtimaan. Lornakin tuo esiin, miten eri enkeleillä on omat osa-alueensa, mutta tarvittaessa voimia yhdistetään enkelikunnassa. Jumalasta muistutetaan, että Hän on sukupuoleton, mutta kirjassaan Lorna kuitenkin näkee Jumalan miehenä. Arkkienkeli Mikael on myös enkelikirjoja tutkineille tuttu hahmo, mutta kiinnostusta herätti Enkelten kuningatar loistossaan. Hän on kaikkien sielujen kuningatar, ja hänet Lorna näki jo aikaisin lapsuudessaan. Aika ajoin myös Lornan mies Joe näki henkilapsia ja enkeleitä, mutta tätä tapahtui harvoin. Joe näki kuitenkin tulevan tyttärensä 3-vuotiaan kuvana, ennen kuin tyttö edes syntyi. Lorna sai puolestaan seurata kymmenviikkoisena henkimaailman siirtynyttä veljeään, joka tuntui tulevan ja menevän miten mieli kahden maailman välillä, ja veli ”vanheni” aina sen mukaan miten Lornakin.

Suurta lohtua saanevat ne, jotka ovat kokeneet abortin tai keskenmenon, sillä nämä vielä maailmaan syntymättömät sielut ovat kuitenkin valinneet äitinsä kokijaksi jo ennen syntymäänsä tai kohtuun asettumistaan. Koska Taivaassa vain rakastetaan, pienet enkelit antavat anteeksi kaiken mahdollisen, mikä äidin sydäntä voi painaa, ja näin on myös aikuisten kuolleiden kohdalla. Henget siis vaeltavat ja kuolleet kulkevat, joskus jopa kuolleellakin on suojelusenkeli mukanaan. Sielut ja enkelit kulkevat pitkin maailmankaikkeutta, koska emme ole yksin kokemassa elämää vain maapallolla. Lukijalla, joka ensi kertaa paneutuu enkeleistä kertovaan kirjaan, saa maljansa täytenä ja ehkä ylikin. Epäilyskin voi saada jalansijaa, mutta yhtä kaikki nyt on enkelten aikakausi, he ovat herättämässä sieluja.

Lorna joutuu kokemaan myös saatanan lähentymisen ja sen viekkaat yritykset, mutta saa suojan enkeliensä kautta. Ei tarvitse pitkään miettiä, onko saatana olemassa. Miten muutoin maailma olisi täynnä ivaa ja epäoikeudenmukaisuutta, jos ei ahneuden ja materian hamuamisen takia ja ihmisen oman kuuseen kurottumisen takia. Tuomitseminen on helppoa, mutta saatanan viljely puheissa on jo vienyt pohjaa mm. nuoriltamme, koska he saavat koko ajan antaa mennä -merkkejä vaikka televisiosta tai elokuvista. Saatana leikkii viihteen ja kiireen sekalaisella saralla ja sekoittaa hyvätkin aikeet houkutuksin. Alussa oli Sana, tai ääni, ja jos se on ns. väärä, olemme itse valinneet maailmamme, mutta itse siitä voimme ponnistella ylöskin. Lorna muistuttaa lukijoitaan, ettei ole väliä uskontokuntaan kuulemisella, kaikkialla on sama Jumala ja enkelit. Tässä yhteydessä tuon esille, että niin kristillinen maailma kuin muslimimaailma kumartaa samoja enkeleitä, yhteisiä ovat ainakin arkkienkeli Mikael ja Gabriel. Keitä nämä korkea-arvoiset enkelit aikovat kuunnella, kun ihmiset pyytävät heitä toimimaan kaikkien uskoa vastaan. Rauha tulee, kun on rauhanomaisia ajatuksia ja kun maailma tyyntyy.

Höyhentä pidetään myös varteenotettavana merkkinä siitä, että enkeli on ja on ollut lähettyvillä. Jos pidämme ajatukset kirkkaina ja mielen avoimena ja kiittäisimme, ehkä rukouksen kera, asiat hiljalleen korjautuisivat. Olen ollut kyläpaikassa, missä höyheniä alkoi leijailla tyhjästä lattioille ja pöydän päälle. Emäntä katsoi minua ilkikurisesti ja sanoi, että taas taivas lähettää terveisiä. Tämän ihmisen koko kehon kieli kertoi rauhasta ja rakastavasta suhtautumisesta. Enkelit on tarkoitettu nähtäviksi ja kuultaviksi. Lorna vakuuttaa kirjassaan, että Enkelten kuningatar laskeutuu kaikkien nähtäville aikanaan maapallolle, ja yleensäkin aina vain enemmän ihmisiä tutustuu enkeleihin. On opittava rukoilemaan, sitä varten ei tarvitse mennä kirkkoon. Voi rukoilla jutellen ja tehdä askareitaankin kaiken lomassa. Pääasia, että on sinut toisen puolen kanssa. Enkelit odottavat rukouksiamme ja avunpyyntöjämme. Ilman pyyntöjämme moni enkeli vain seisoo toimettomana.

Jostakin syystä Lornaa pidettiin lapsena jälkeenjääneenä, toki tämä asia haihtui lukemisen myötä, mutta ihmisten julmuus jälkeenjääneitä ja erilaisia kohtaan on valitettavan yleismaailmallista. Kaikella on tarkoituksensa. Mieleeni jäi, miten pyörätuolissa nukkuneen tytön sielu sai vaeltaa enkelileikkitoverien kanssa estoitta kukkakedoilla, hän sai nauraa ja leikkiä, mutta kun hän heräsi, tavallinen rujo maailma oli vastassa, mutta enkelien vartio oli yhä pienokaisen vierellä.

Emme ole yksin. Anna lahjaksi tai kierrätä kirjaa, moni saa mielenrauhaa ja haluaa päästä osalliseksi enkelimaailmasta. Tämän Lornakin koki tehtäväkseen.
 

Tuula Pelttari

 

Aloitussivulle